A. AHLSTRÖM OY


A. Ahlström Oy:n nimi arkkitehtuurin yhteydessä yhdistyy ennen muuta yhtiön 30-luvulla alkaneeseen kiinteään yhteistyöhön Alvar Aallon kanssa. Suunnittelihan Aalto mm. yhtiön Sunilan tehtaan edistyksellisine yhdyskuntineen (1936-39) Kotkan Karhulaan sekä yhtiön johtajan Harry Gullichsenin ja hänen puolisonsa, yhtiön pääomistaja Maire Gullichsenin yksityishuvilan Villa Mairean Noormarkkuun (1938-39).

Yhteistyössä Alvar Aallon kanssa A. Ahlström Oy:stä kehittyi myös teollisesti esivalmistettavien puutalojen valmistuksen edelläkävijä Suomessa. Tyyppitalojen valmistuksen A. Ahlström Oy aloitti 1937, kun Aalto suunnitteli yhtiön toimeksiannosta puisen, runkorakenteisen standarditalon, joka soveltui yhtiön Varkauden tehtaan tuotantoon ja palveli samalla paikkakunnan työväestön asumistarpeita. Tavoitteena oli huokea ja ilman ammattitaitoa helposti pystytettävä, mutta nykyaikainen yhdenperheentalo. Standarditalo oli vielä paikallarakennettava malli, jossa käytettiin vain tiettyjä tehdasvalmisteisia vakio-osia, kuten ikkunoita ja valmiiksi mitoitettua puutavaraa. Teollista talotuotantoa varten Aalto luonnosteli 1937 toistakymmentä esivalmistettavaa talotyyppiä, joista muutamaa tyyppiä alettiin valmistaa 1938 lähtien Varkaudessa yhtiön sahan höyläämön yhteydessä. Täysimittaiseen teolliseen talonvalmistukseen A. Ahlström Oy pääsi vasta 1940 Varkauden talotehtaan perustamisen myötä.


AA-taloja Nekalan asevelikylässä Tampereella. Asevelikylän vihkiäiset 1943.
(Foto: Aamulehti)

Talvisodan päätyttyä A. Ahlström Oy oli mukana perustamassa Puutalo Oy :tä, mutta erosi yhteistoiminnasta jo perustamisvuonna 1940. Aallon toimistossa oli jatkettu tyyppisuunnittelua AA-järjestelmän nimellä ja 1941 toimistossa kehitettiin A. Ahlström Oy:lle ohjelma Varkauden talotehtaan täydellisestä uudelleenjärjestelystä, johon sisältyi myös kokonaan esivalmistettuihin osiin perustuva talomallisto. Aalto tarjosi yhteensä 69 tyypin valikoimaa parannusehdotuksineen edelleenkehitettäviksi Varkauden talotehtaalla, mutta jatkosodan syttymisen ja yhtiön hallituksen haluttomuuden takia jatkokehittelyyn ja -tuotantoon valittiin vain muutamia tavanomaisia ja helposti markkinoitavia talotyyppejä. Sota viivästytti kuitenkin AA-järjestelmän jatkokehittelyä, sillä Varkauden talotehtaan kapasiteetti keskitettiin puolustusvoimille tarkoitettujen parakkien ja vaneritelttojen massatuotantoon. Tästä johtuen AA-järjestelmän talotyyppien tuotantoa ei saatu koskaan kunnolla käyntiin ja siten AA-järjestelmän käytännön toteutukset jäivät verrattain vähäisiksi. Jälleenrakennuskauden tyyppitaloalueista AA-järjestemän talotyyppejä on sovellettu mm. Könönpellon omakotialueella Varkaudessa sekä Nekalan asevelikylässä Tampereella, johon Suomen Aseveljien Liitto keräysvaroin organisoi 13:n AA-talon rakentamisen vuosina 1941-43.

Puolustusvoimille suunnatun massatuotannon kokemusten pohjalta päätti yhtiö 1943 kokonaan uudelleenorganisoida elementtitalotuotantonsa. Perustettiin A-talo-organisaatio, johon liittyi oma myyntiorganisaatio ja Varkauden talotehtaalle perustettu oma suunnittelukonttori. Konttorissa kehitettiin Aallon AA-järjestelmän ideaan pohjautuen n. 25 tyypin talomallisto, joka sai nimen A-talot. Muutos AA-järjestelmästä ei ollut radikaali, sillä piirustuskonttorin arkkitehtina toimi mm. Paul Bernoulli, joka oli aiemmin työskennellyt Aallon toimistossa keskeisenä tyyppitalojen ja AA-järjestelmän suunnittelijana. A-talot pyrittiin suunnittelemaan entistä paremmin yhtiön tuotantojärjestelmää ja kysyntää vastaaviksi. A-talo-organisaatio jouduttiin lakkauttamaan kuitenkin jo 1945 sodanjälkeisen inflaation aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien takia. A-talojen suunnittelua ja muokkausta jatkettiin tehtaan rakennusosastolla vuoteen 1950 asti, jolloin sarjaa supistettiin yhtiön viidestä suosituimmista talotyypistä koostuvaksi mallistoksi. Toiminta Varkauden talotehtaalla jatkui vuoteen 1975 asti, jolloin tehdas tappiollisena ja vanhentuneena lakkautettiin. (Savolainen 1993, 125, 143-144)


Yksi Varkauden talotehtaan A-talojen suosituimmista tyypeistä 2.42 Mikkelin Lehmuskylässä. Taloja on jonkin verran muunneltu esim. kuistin osalta.
(Foto: Roos)

Muista jälleenrakennuskauden tyyppitaloista poiketen AA-järjestelmän taloille on luonteenomaista mm. yksikerroksisuus, epäsymmetriset kattomuodot, katon lappeen jatkaminen kuistin katokseksi ja korkeuttaan leveämmät tai kulman yli kiertyvät aukotukset. Myös sisätilojen järjestely on poikkeavaa, etenkin keittiön ja "arkihuoneen" eli olohuoneen osalta. Keittiö on AA-järjestelmän tyypeissä usein poikkeavan pieni tai tupakeittiö, kun taas suurten ikkunoiden valaisema arkihuone on suurempi ja siten talon keskus. Mm. Pekka Korvenmaa pitää tätä Alvar Aallon ja A. Ahlström Oy:n yhteistyössä kehittämää tyyppitalojärjestelmää ehkä tunnetuimpana ja innovatiivisimpana monista 40-luvulla kehitetyistä esivalmistettavien tyyppipuutalojen järjestelmistä (Korvenmaa 1996, 164). Myöhemmin kehittetty A-talo-mallisto oli edeltäjäänsä hieman perinteisempi ja hillitympi sekä ulkoasultaan että pohjaratkaisuiltaan. AA-järjestelmän tapaan A-talo-mallisto kuitenkin poikkesi jälleenrakennuskauden tyyppisuunnittelusta siinä, että niiden suunnittelussa oli erityisesti huomioitu rakakennuksen suuntaus ja huonetilojen sijoittelu ilmansuuntiin nähden. Lisäksi Varkauden talotehtaan monipuoliset mallistot tarjosivat käyttökelpoisia vaihtoehtoja vaihteleviin ympäristö- ja maasto-olosuhteisiin.