Takaisin arkkitehteihin »

Viljo Revell
25.1.1910, Vaasa - 8.11.1964, Helsinki

Viljo Gabriel Revell (aik. Rewell) kirjoitti ylioppilaaksi 1928 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1937. Hän teki opintomatkoja moniin Euroopan maihin.

Jo ennen valmistumistaan 1936 Revell oli osakkaana arkkitehtitoimistossa Kokko—Rewell—Riihimäki. Valmistuttuaan hän avusti Alvar Aaltoa Pariisin maailmannäyttelyn paviljongin suunnittelu- ja rakennustehtävissä. Vuosina 1942—44 Revell oli SAFA:n jälleenrakennustoimiston johtaja ja samanaikaisesti SATO Oy:n Vaasan osaston toimitusjohtaja. Jälkimmäisessä virassa hän toimi vuoteen 1948.

Revellin läpimurtotyö oli hänen opiskeluaikanaan yhdessä Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa suunnittelemansa Lasipalatsi vuodelta 1935. Se oli ensimmäinen puhtaasti funktionalistinen rakennus pääkaupungissa. Tämä basaarityyppinen liiketalo oli alun perin tarkoitettu tilapäiseksi, mutta on myöhemmin luokiteltu arvokkaiden säilytettävien rakennusten joukkoon.

Toisen maailmansodan jälkeen Revellin tuotannossa kuvastuvat kansainvälisessä arkkitehtuurissa tapahtuneet muutokset, mm. betonitekniikan ja elementtiteollisuuden tarjoamat mahdollisuudet. 1948 Revell voitti yhdessä Osmo Siparin, Eero Eerikäisen ja Keijo Petäjän kanssa Teollisuuskeskuksen liiketalokilpailun. Nykyään Hotelli Palacen nimellä tunnettu rakennus oli ensimmäisiä kansainvälisen modernismin edustajia Suomessa 1940-luvun förttitalismin ja jälleenrakennuskauden jälkeen.

Uutta teollista ajattelutapaa kuvastavat myös Revellin Tapiolaan 1950-luvulla suunnittelemat elementtitalot. Perinteisempää tiiliarkkitehtuuria edustaa sen sijaan Meilahden kansakoulu, jossa hallitsevana aiheena on vapaasti kaareutuva rakennusrunko. 1955 valmistui Hankoon Kudeneuleen suoraviivaista rationalismia edustava tehdas, yksi Revellin toimiston päätöistä ennen Toronton kaupungintaloa. Rakennus on matala, tarkoituksena on ollut sijoittaa työpaikat lähelle luontoa. Julkisivumateriaalina on poimutettu alumiinilevy.

Toronton kaupungintalokilpailun vuonna 1958 voittaneen ryhmän - Viljo Revell, Heikki Castrén, Bengt Lundsten ja Seppo Valjus - ehdotus muodostuu kahdesta jalustalla seisovasta kaarevasta tornista, jotka suojaavat matalaa, pyöreää kokoussaliosaa. Taloudellisista syistä johtuen suunnitelmaan jouduttiin toteutusvaiheessa tekemään useita kompromisseja. Rakennus valmistui vasta 1964, eikä Revell koskaan ehtinyt nähdä sitä valmiina.

Revellin muista töistä mainittakoon kotikaupunkiin Vaasaan rakennettu keskuskortteli ja pientalot Villa Didrichsen (nyk. taidemuseo) Helsinkiin ja Sauna Johnson Wisconsiniin. Toteutumattomista suunnitelmista tunnetuin on Asuntoreformikilpailun ehdotus "Sininen nauha" vuodelta 1953. Suunnitelma käsitti kaksi kolmikerroksista, kaarevaa nauhamaista asuintaloa.

* * *

Revellin diplomityön aiheena 1937 oli "Tehdasvuokraamo", jossa saman katon alle oli suunniteltu vuokrattavia toimitiloja pienyrityksille. Yhdessä Kokon ja Riihimäen kanssa suunniteltu Lasipalatsi Helsingin linja-autoaseman laidalla sisälsi myymälöitä, "basaareja", kahviloita, ravintoloita ja elokuvateatterin. Julkisivuun oli kiinnitetty runsaasti mainosvaloja. Lasipalatsi valmistui ennätysajassa, kaupat avattiin jo loppuvuodesta 1935.

Päinvastoin kuin usein luullaan, Revellin toimisto ei koskaan ollut kovin suuri, etenkään silloin kun se vapaamuotoisesti toimi Laajasalon Sofieberg-huvilassa. Revellille oli sen sijaan tyypillistä koota kulloinkin sopiva työryhmä tekemään kilpailuehdotuksia.

Tapiolaa on lähes mahdotonta kuvitella ilman Revellin siivekkäitä tornitaloja, "Taskumatteja". Niiden värikkäät luonnokset on tehty nopein lennokkain vedoin leveällä huopakynällä. Revell oli ideageneraattori ja organisaattori eikä kuluttanut aikaansa turhien pikkuasioiden pohdiskelussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksityiskohdista olisi välitetty. Päinvastoin, suunnitelmat hiottiin loppuun asti. Esimerkiksi Eteläranta 10:stä on työpiirustusmapeissa erilaisia luonnoksia ja yksityiskohtia yli tuhat kappaletta eli huomattavasti enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä rakennuksesta museon kokoelmissa.

Keskustakorttelisuunnitelmat niin Vaasaan kuin Helsinkiin ovat olleet mittasuhteiltaan rajuja vetoja kaupunkirakenteeseen. Revell sai kuitenkin suunnitelmansa toimimaan kätevillä kulkureiteillä ja kauppakujilla, esimerkkinä Ateneumin "selkäpuolella" oleva kuja huolella suunniteltuine pikkuliikkeineen. Helsingin nk. City-kortteli jäi Revelliltä kesken.

Voitto kansainvälisessä Toronton kaupungintalokilpailussa vei Revellin Kanadaan. Tämä valtava työ joutui kuitenkin paikallisten riitojen välikappaleeksi, ja kaikkien mahdollisten viivytysten jälkeen työn onnistunut läpivienti vaati arkkitehdiltä hänen voimansa. Viimeinen kuva Revellistä on Toronton työmaalta. Kaikki Toronton kauden piirustukset jäivät Kanadaan, mutta muuten museolla oleva Revellin kokoelma on varsin kattava.