Takaisin arkkitehteihin »

Reima Pietilä
25.8.1923, Turku - 26.8.1993, Helsinki

Reima Frans Ilmari Pietilä kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1953. Valmistumisensa jälkeen hän toimi Helsingin kaupungin asemakaavaosastolla, Cedercreutz - Railon toimistossa, Viljo Revellillä sekä rakennushallituksen seutusuunnitteluosastolla. Hänen perustamansa Arkkitehtitoimisto Reima Pietilä toimi 1957-60. Raili Paatelainen ja Reima Pietilä ryhtyivät työskentelemään yhdessä vuonna 1960 nimellä Arkkitehtitoimisto Reima Pietilä ja Raili Paatelainen. Pari avioitui vuonna 1963, mutta toimiston nimi muutettiin muotoon Raili ja Reima Pietilä arkkitehdit vasta vuonna 1975.

Reima Pietilä toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina 1973-79. Hän kuului Suomessa 1958 perustetun Le Carré Bleu -lehden toimituskuntaan ja kirjoitti arkkitehtuurifilosofisia pohdintoja lukuisiin koti- ja ulkomaisiin lehtiin. Arkkitehdin suunnittelutyönsä ohella hän teki lisäksi runsaasti kokeilevaa kuvallista ja rakenteellista sommittelua.

Arkkitehtina Reima Pietilä oli vastavirtaan uiva yksinäinen, jota ajan valtavirtaukset eivät vieneet mukanaan. 1960-70-lukujen tiukka moduuliajattelu ei saanut hänestä otetta, vaan hän kehitti sitkeästi omaa orgaanis-morfologista arkkitehtuurinäkemystään. 1980-luvun postmodernismin myötä tapahtunut arkkitehtuurin vapautuminen antoi hänen töilleen ansaittua arvostusta.

Useat Pietilän työt ovat syntyneet kilpailuvoittojen tuloksena. Brysselin 1958 maailmannäyttelyn Suomen paviljongista käydyn kilpailun hän voitti 1956. Kolme vuotta myöhemmin Tampereen Kalevan kirkkokilpailuvoiton tuloksena valmistui 1966 yksi modernin suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin keskeisimpiä töitä – betoninen katedraali Kalevan asuntoalueen hallitsevaksi maamerkiksi. Tampere muodostui sittemmin Reima ja Raili Pietilän arkkitehtuurin keskeiseksi alueeksi, kun arkkitehtipari toteutti 1970- ja 80-luvuilla Hervannan lähiöön seurakunta- ja vapaa-aikakeskuksen sekä ostoskeskuksen. Tampereen tuotannon huipentaa 1986 valmistunut kaupungin pääkirjasto Metso.

Pietilän puheenvuoro elementtiteollisuuteen sidotun asuntoarkkitehtuurin murtajana oli Suvikummun asuntoalue Espoossa. Kilpailuvoiton kautta 1962 saatu työ toteutui vähitellen ja valmistui vaiheittain 1969 sekä 1982. Vaaka- ja pystysuunnassa porrastuvat asuinkerrostalot kätkevät sisäänsä valoisia ja tiloiltaan ilmeikkäitä asuntoja. Arkkitehdin yksilöllistä luonnonmuotoihin sitoutunutta linjaa jatkaa myös Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan osakuntataloksi 1966 valmistunut Dipoli Espoon Otaniemessä. Betonin ja luonnonkiven sekä kuparin, puun ja lasin avulla luotu monimuotoinen rakennus pakenee täsmällisiä määritelmiä.

Reima ja Raili Pietilä suunnittelivat myös muihin kulttuureihin. Siefin palatsialueen rakennukset Kuwaitiin toteutettiin 1978-82, Suomen suurlähetystö New Delhiin 1983-85. Molemmissa Pietilöiden näkemykset on sovellettu paikallisiin luonnonoloihin ja materiaaleihin; New Delhiin on lähetystön kattomuotojen myötä tuotu pala arktista lumimaisemaa.

Pietilöiden arkkitehdinura huipentui heidän voitettuaan tasavallan presidentin virka-asunnosta käydyn arkkitehtuurikilpailun 1983 Kiillemoreeni-nimisellä ehdotuksellaan. Suomalaiseen luontoon monimerkityksisesti liitetty rakennus valmistui Helsingin Mäntyniemeen 1987.

Pietilöiden toimiston rakennettu tuotanto ei ole lukumääräisesti kovin runsas. Merkittävää on kuitenkin kunkin työn ainutkertainen, persoonallinen arkkitehtoninen ilme.

Katso myös Raili ja Reima Pietilään liittyvää opetusmateriaalia kouluille

***

Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai Raili ja Reima Pietilän arkkitehtitoimiston valtavan aineiston lahjoituksena vuonna 2002. Aineisto käsittää yli 40 pienoismallia ja tuhansia piirustuksia.