ETELÄ-TAPIOLA

1960-luvun alussa, itäisen ja läntisen lähiön sekä keskustan ollessa jo pitkälle rakennettu, Tapiolaa laajennettiin etelään ja pohjoiseen. Eteläiselle alueelle nousivat mainittavimpina Otsolahden Länsirannan pieni lähiö sekä Hakalehdon ja Suvikummun asuntoalueet.

Länsiranta

Rakennustoimisto A. Puolimatka toteutti 1960-luvun alussa Tapiolan Länsirantaan kolme 10-kerroksista pistetaloa, kolmekerroksisen lamellitalon sekä kaksi rivitaloa (Aarne Ehojoki). Pistetalojen parvekkeet avautuvat itään tai länteen, rivitalojen laajat pihat idänpuoleiseen rantamaisemaan. Rakennusryhmä muodosti alun perin pienen asuntoalueen lähikauppoineen ja leikkipuistoineen.


Hakalehto

Merituulentie eteläpuolelle nousi 1960-luvun alkupuoliskolla kymmenen Helsingin asuntokeskuskunta Hakan lamellitaloa (KK/Sakari Nironen). Hakalehdon alueen elementtirakenteiset lamellitalot toteutettiin pilari-palkkirunkoisina, mikä yhdessä kevyiden väliseinien kanssa mahdollisti yksilölliset asuntopohjat. Osa elementeistä tehtiin Hakan omalla valimolla, joka sijaitsi rakennettavan alueen keskellä.

Haka toteutti kerrostalojen tuntumaan matalien yhdenperheentalojen ryhmän, Hakalehdon atriumtaloalueen (Pentti Ahola).


Hakalehto. (Foto: Troberg/ MFA)

Suvikumpu

Suvikummun alueesta järjestettiin vuoden 1961 lopulla kutsukilpailu, jonka voitti Reima Pietilä “Tuohivirsut juoksuhaudassa” -ehdotuksellaan. Muut kutsutut olivat arkkitehdit Pentti Ahola, Aulis Blomstedt ja Aarno Ruusuvuori.

Suvikummun rakentaminen kuului Asuntosäätiön rakennuttaman Tapiolan viimeiseen vaiheeseen. As. Oy Suvikulman, As. Oy Suvikeskuksen ja As. Oy Suvikärjen kolme lamellitaloa (Raili ja Reima Pietilä) valmistuivat yksi kerrallaan vuoteen 1969 mennessä. Aluetta täydennettiin vielä 1980-luvun alussa As. Oy Tapiolan Suvituulella sekä Suvikulman viereen valmistuneella Kukkatalo-liiketalolla (Raili ja Reima Pietilä). Uudet rakennukset on tehty elementeistä, ja ne ovat aiempia massallisesti hillitympiä.


Suvikummun ensimmäinen vaihe. (Foto: Kai R. Lehtonen/ MFA)