Mäntytorni 1954
Aarne Ervi

11-kerroksinen Mäntytorni hallitsee ympäristöään ja kertoo Itäisen lähiön keskuksen paikan. Kattokerrokseen sijoittui alun perin kokoustiloja sekä näköalakahvila terasseineen. Pohjakerrokseen tuli liiketiloja – aluksi kirjakauppa ja asustemyymälä - sekä koneellinen pesula ja sauna. "Pilvenpiirtäjän" liikennettä hoiti kaksi hissiä.

Yksinäisille ja lapsettomille suunniteltu rakennus käsitti 54 asuntoa, jotka olivat eri suuruisia keittokomerollisia yksiöitä. Pienet asunnot avartuvat ulkoilmaan ranskalaisen parvekkeen avulla. Betonirunko tehtiin ennätysajassa liukuvalumenetelmällä: 11 kerrosta valettiin 10 vuorokaudessa syyskuussa 1953. Rakennus valmistui seuraavana keväänä.
 
Pienoiskeittiö Mäntytornissa. (Foto: Pietinen/ MFA)


Elokuvateatteri-huoltotalo 1955
Aarne Ervi

Yksikerroksinen elokuvateatteri-huoltotalo käsitti teatterin lisäksi autohallin ja huoltamon sekä liiketiloja. Eteishallissa oli lipunmyynnin lisäksi kahvila. Elokuvateatterin 354-paikkaisessa salissa pidettiin Tapiolan alkuaikoina seurakuntatilojen puuttuessa jumalanpalveluksiakin. Kaarevakattoinen teatterisali piirtyy esiin rakennuksen massasta.


Elokuvateatteri rakenteilla. (Foto: Ervi/ MFA)


Myymälärakennus 1954
Aarne Ervi

Kino Tapiolan edessä on katutasosta korotettu aukiomainen jalankulkuväylä. Rakennus katoksineen on yhdistetty Mäntytorniin pergolalla, joka viimeistelee aukion ja alleviivaa rakennusten korkeuseroa. Tornin itäpuolelle rakennetun myymälärakennuksen tiloihin asettui alkuaan Elannon myymälöitä sekä posti ja pankki. Suurten näyteikkunoidensa ansiosta rakennusta nimitettiin ajan lehdissä "Lasipalatsiksi".

As. Oy Mäntyviita 1954
Viljo Revell

Mäntyviita oli Suomen ensimmäisiä betonielementeistä rakennettuja asuinkerrostaloja. Asunnoissa oli Koulukallion rivitalojen tavoin baarikeittiöt. Asuntojen ranskalainen parveke voitiin liittää olohuoneesta rajatuksi parvekkeeksi alaslasketun katoksen sekä kytkettyjen ja toisiinsa saranoitujen lasiovien avulla. Pohjakerroksen asunnoista on suora yhteys pihalle.

Rakennuksen rungon muodostavat porrashuoneiden betoniseinät sekä pilarit ja palkit, jotka kaikki ovat elementtejä kuten välipohjalaatatkin. Myös julkisivut ovat elementtivalmisteiset. Toistensa kaltaiset ikkunat muodostavat julkisivuihin nauhamaisia kenttiä, joita pihan puolella jaksottavat ranskalaisten parvekkeiden teräskaiteet. Lasitiili tuo oman modernin lisänsä pohjakerroksen julkisivuihin. Päädyt ovat lastubetonilevyä. Porrashuoneet saavat luonnonvaloa kattoikkunoista.
Kiint. Oy Sufika 1955
Viljo Revell

Sufika oli Tapiolan ensimmäinen vuokratalo ja sai nimensä rakennuttajan, Suomen Kaapelitehdas OY:n mukaan. Rakennus muistuttaa paljon saman suunnittelijan Mäntyviitaa, mutta Sufikan runko – pilarit, porrashuoneiden seinät ja välipohjat - valettiin paikalla. Ulkoseinät ovat tässäkin elementtirakenteiset. Porrashuoneet ovat Mäntyviidasta poiketen pyöreäseinäisiä.
 
Sufikan pihasivu. (Foto: Havas/ MFA)


As. Oy Mäntykulma 1954
Aarne Ervi

Mäntykulma on Mäntyviidan ohella varhainen elementtikerrostalo. Kolme asuinkerrosta käsittävän talon pohjakerros on paikalla valettu. Pilarit, palkit ja välipohjaelementit tehtiin työmaalla. Räystäättömän talon julkisivua hallitsevat betonipinnat. Asunnoissa on ranskalaiset parvekkeet.

As. Oy Oravanpesä 1957
Aarne Ervi

Oravanpesän kaksi lamellitaloa valmistuivat 1957. Osa betonirunkoisten talojen väliseinistä tehtiin kokeilumielessä Iisakki Ahtiaisen kehittämistä, toisiinsa mineraaliliimalla kiinnitettävistä IA-kevyttiilistä. Asuntojen levyiset parvekkeet ovat ruokailutilan kohdalla vain kukkalaatikon syvyisiä. Epäkäytännöllisellä ratkaisulla on arkkitehtoninen syynsä: parvekkeiden kaiteilla julkisivuihin on luotu pitkät vaakalinjat. Ervi käytti ratkaisua Tapiolan kerrostaloissa laajemminkin.

Edelliselle sivulle