Jorma Järvi – ASUINARKKITEHTUURI


Järven keskeisintä asuinrakennussuunnittelua edustavat Tapiolan Aarnivalkean omakotitaloryhmä (1955–57), Tapiolan Tykkimäen lamellitalot (1959–60) sekä SATO Oy:n kerrostalot Helsingin Roihuvuoressa (1960).

SATO:n kerrostalo Helsingin Roihuvuoressa.

Asuntosäätiön rakennuttaman Jyväskylän Viitaniemen puutarhakaupunginosan asemakaavan Järvi sai tehtäväkseen kilpailunäyttöjensä perusteella. Hän oli mm. yksi kolmesta palkitusta Kotkan Hovinsaaren yleisasemakaavakilpailussa 1946 ja sai lunastukset sekä asuntoreformikilpailussa 1953 että Tapiolan keskustakilpailussa seuraavana vuonna. Viitaniemi toteutettiin 1959–1964 ja asemakaavan lisäksi Järvi suunnitteli alueelle useita asuinrakennuksia.

As. Oy Herttua, Herttoniemi, Helsinki


Järven merkittävin yksittäinen työ Puutalo Oy:n kaudelta on yhdessä Toivo Jäntin kanssa suunniteltu As. Oy Herttua. Nämä Suomen ensimmäiset puurakenteiset elementtirivitalot suunniteltiin Helsingin Herttoniemeen vuonna 1948 ja ne valmistuivat seuraavana vuonna. Kaksi rivitaloa seuraavat porrastetusti Karhutien katulinjaa sen molemmin puolin. Talot sijaitsevat rinteessä siten, että itäpuoli on yksikerroksinen ja länsipuoli kaksikerroksinen. Kokonaisuus käsittää yhteensä 26 huoneistoa ja kaksi eri asuntotyyppiä, molemmat noin 80m2. Asunnot on erotettu toisistaan tiilisellä palomuurilla, joka toimii samalla äänieristyksenä ja muodostaa rakennusten kantavan rungon. Muut rakenteet ovat Puutalo Oy:n tehdasvalmisteisia puuosia.

Suomen ensimmäiset
puurakenteiset
elementtirivitalot Helsingin
Herttoniemessä.
(Kuva: Gunnari/SRM)


Asuntoreformikilpailun kilpailuehdotus ”Omega”


Kilpailun järjestivät Sosiaaliministeriö, Helsingin kaupunki, ARAVA ja Väestöliitto Oy vuonna 1953. Tarkoituksena oli löytää halvempia, mutta sosiaalisesti tarkoituksenmukaisia asunto-asemakaava- ja
työmenetelmäratkaisuja, jotka soveltuivat käytettäväksi lähinnä suurimmassa asunnon tarpeessa oleville. Jorma Järven ehdotusta on luonnehdittu kilpailun asemakaavateknillisen sarjan mielenkiintoisimmaksi. Se palkittiin sarjan parhaana, vaikka nimellisesti se sai vain lunastuksen. Ehdotuksen idea perustuu ns. ulkosyöttöön: kaartuva ajotie on täysin eristetty alueen keskustaan suuntautuvista kävelyteistä. Rakennusten keskitetty ryhmitys jättää suuren rauhallisen puistoalueen niiden ympäristöön. Ulkosyöttöjärjestelmästä tuli myöhemmin suosittu uusien asuinalueiden kaavoituksessa. Sitä on käytetty mm. Helsingin Munkkivuoren ja Myllypuron asemakaavoissa.

Asuntoreformikilpailun kilpailuehdotus ”Omegan” idea perustuu liikenteen ns. ulkosyöttöön.

Aarnivalkean taloryhmä, Tapiola, Espoo


Vuosina 1955–57 valmistuneiden Aarnivalkean omakotitalojen luonnonläheinen, taloudellinen ja kokeellinen toteutus istui erinomaisesti Tapiola-ideologiaan. Ensimmäistä kertaa Suomen oloissa Järvi kokeili ratkaisua, jossa talot olivat kellarittomia ja perustettu maavaraiselle betonilaatalle. Kustannussyistä rakennukset suunniteltiin hyvin mataliksi. Vesikaton myötäisillä vinoilla sisäkatoilla Järvi onnistui kuitenkin luomaan asuntojen sisätiloihin avaruutta. Aarnivalkean omakotitaloryhmä sisältää myös uusia asemakaavallisia oivalluksia. Talot on sijoitettu pienien tonttiensa kulmiin kahteen tiiviiseen terttumaiseen muodostelmaan. Talot on ryhmitelty siten, että pihoille oli taattu mahdollisimman suuri yksityisyys. Toisaalta talojen tiivis sijoittelu aktivoi myös asukkaiden yhteistoimintaa.

Aarnivalkean omakotitaloryhmän
asemakaavapiirustus. Jorma Järvi