Pakilan kansakoulu, 1954


1950-luvun alussa rakennettiin vielä jonkin verran edellisille vuosikymmenille tyypillisiä korkeampia ja monumentaalisempia kouluja. Pakilan kansakoulu (nyk. Pakilan ala-aste) edustaa osittain tällaista tyyppiä. Rakennuksen julkisivut on kuitenkin riisuttu ajalle tyypillisistä pehmentävistä elementeistä: rakenteellisuutta korostavat yksinkertaiset punatiili- ja rappauspinnat sekä eritoten nauhaikkunat olivat uutta.

Pakilan kansakoulu.
(Kuva: Heikki Havas/SRM)

Sisätiloiltaan koulu edustaa ensimmäisiä ns. solujärjestelmän sovelluksia Suomessa. Rakennus on jaettu itsenäisiin, muutamille ryhmille varattuihin luokkakokonaisuuksiin. Solut eivät kuitenkaan ole vielä siinä mielessä itsenäisiä, että niihin olisi suora käynti ulkoa. Solujärjestelmä yleistyi 1960-luvulla.


Veistoksellinen kierreportaikko
Pakilan kansakoulussa.
(Kuva: Heikki Havas/SRM)




Sisätilojen suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen sujuvuuteen. Tästä huolimatta sisätilat ovat keskenään hyvin eriluonteisia ja muotoisia. Viihtyisyyttä korostavat erittäin hienot ja harkitut yksityiskohdat, kuten puuviiluiset luokanovet, mosaiikkibetoniset porrasaskelmat ja eritoten veistokselliset kierreportaikot.

Palaa edelliselle sivulle