Rovaniemen Yhteislyseo, 1952


Jorma Järvi sai Rakennushallitukselta toimeksiannon Rovaniemen Yhteislyseon suunnittelusta 1949. Samana vuonna valmistunut Keravan yhteiskoulu todennäköisesti vaikutti Järven valintaan rakennuksen arkkitehdiksi.

Rovaniemen Yhteislyseo (nyk. Lyseonpuiston lukio) on Suomen ensimmäinen ns. hallikoulu. Järvi luonnosteli idean sisätiloja kokoavasta keskusaulasta palatessaan talvipakkasella junalla Rovaniemeltä Helsinkiin. Keskusaula on koulun sosiaalinen sydän, jota oli mahdollista käyttää aamuhartauksiin, juhlatilaisuuksiin ja pakkasilmoilla välituntitilana.

Rovaniemen Yhteislyseon keskusaula.
(Kuva: Rauno Träskelin/SRM)

Järvi päätyi uudenlaiseen pohjaratkaisuun myös siksi, että hän halusi säilyttää Rovaniemen ainoan sodalta säästyneen puiston, joka sijaitsi koulun tontin länsipäässä. Rakennuksen sijoituspaikaksi jäi tästä johtuen tontin itäpään neliömäinen alue, jolle ajalle tyypillinen pitkänomainen koulurakennus ei olisi sopinut.

Rovaniemen Yhteislyseon
sisäänkäynti.
(Kuva: Heikki Havas/SRM)

Uudenaikaisesta pohjaratkaisusta huolimatta rakennuksen ulkoasu on vanhahtava. Suorakaiteen muotoiset ruutuikkunat, korkeat tiilikatot ja liuskekivisokkelit viittaavat 1940-lukuun. Kiinnostava yksityiskohta on sisäänkäynnin edustan vapaasti kaartuva puinen sadekatos.

Palaa edelliselle sivulle