KORJAUS- JA LISÄRAKENTAMINEN
Pedersören kirkon restaurointi
1950
Erik Kråkström
Pedersören kirkon, entisen Pietarsaaren maaseurakunnan kirkon, vanhimmat osat ovat 1400-luvulta, mutta sitä on muutettu useassa vaiheessa. Vanhan pitkäkirkon muutti ristikirkoksi kuuluisan kirkonrakentajasuvun jäsen Jacob Rijf 1787–1795; erillinen kellotapuli on 1770-luvulta. Kråkströmin suunnittelema restaurointi valmistui vuonna 1950. Vuonna 1985 sattuneen tulipalon jälkeen kirkko palautettiin paloa edeltäneeseen kuntoon. Kaikissa korjaustöissä pyrittiin käyttämään alkuperäisiä rakennusaineita ja -tekniikkaa.
Pohjanmaan museon lisärakennus
Vaasa 1968
Erik Kråkström
Lisärakennuksen näyttelytilat on sijoitettu kaltevaan maastoon kolmeen tasoon. Kahdella tasolla on myös ulkonäyttelytilaa. Yhteinen kattolistakorkeus ja välittävä nivelosa liittävät uuden osan vanhaan. Sisään tullaan museon vanhasta pääovesta. Alemmissa kerroksissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, ylimmässä ovat kotimaisen taiteen kokoelmat.
Teräsbetonirunkoisen rakennuksen ulkoseinät ovat kalkkihiekkatiiltä ja lasia. Ylin kerros saa valoa katonrajan nauhaikkunasta. Katto on muuten ikkunan alareunan tasolla, mutta sen reuna kohoaa viistosti ikkunan yläreunaan.
Muuta tilaa korkeammaksi kohoavan osan alareunassa on katon vaakalinjassa ritilä. Viisto katonlape ja ritilä hajauttavat valon. Ritilän reunaa kiertävän loisteputken valo on mahdollisimman lähellä luonnonvaloa. Katossa on kiskot kohdevalaisimia varten. Alempien kerrosten valaistus on järjestetty kokonaan kiskojen ja kohdevalaisimien avulla.
Merikasarmi, ulkoasiainministeriön toimitilat
Peruskorjaus ja laajennus
Helsinki 1989
Arkkitehtiryhmä Erik Kråkström Oy / Erik Kråkström
Merikasarmin kompleksi rakennettiin Katajanokalle Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan useissa vaiheissa vuosina 1816–38 paikkaan, jossa oli 1700-luvulta lähtien ollut tykkivarikko. Sotasatamatoiminnan siirryttyä pois paikalla toimi 1960- ja 70-luvulla valtion telakkayhtiö.
Aikojen kuluessa Engelin rakennuksiin oli tehty muutoksia ja alueelle rakennettu lisää työ- ja varastotiloja. Vuonna 1972 valtioneuvosto päätti, että Engelin rakennukset korjataan ja laajennetaan ulkoasiainministeriön toimitiloiksi. Suunnitteluun vaikutti olennaisesti se, että Katajanokan kaavoitus toi eristyneenä olleen Merikasarmin osaksi tiivistä kaupunkimiljöötä.
Engelin suunnittelemat rakennukset – matruusikasarmi, keittiösiivet sekä niihin liittyvät muurit ja portit, läntinen upseerirakennus ja sairaala – on peruskorjattu ja palautettu ulkoasultaan mahdollisimman tarkoin alkuperäisiksi. Engelin suunnitelmasta toteuttamatta jääneen itäisen upseerirakennuksen paikalla on uudisrakennus, jonka julkisivut ovat läntisen upseerirakennuksen mukaiset. Sisätiloissa on mahdollisuuksien mukaan säilytetty vanhoja ovia, kattolistoja ja koristeita. Lattioiden ja seinien uusien pinnoitteiden kuvioinnit on tehty vanhoja esikuvia soveltaen.
Merikasarmin pihaa rajaavien uusien siipirakennusten arkkitehtuuri korostaa niiden alisteista asemaa päärakennukseen nähden. Pinnassa on samanlainen vaalean keltainen rappaus kuin Engelin rakennuksissa. Ikkunoiden pilasteriaihe yhdistää uuden muotokielen vanhaan. Läntisen siiven julkisivuun on liitetty 1700-luvulta säilynyt varikkorakennuksen portti. Pihan eteläsivua reunustavat entisen sairaalan molemmin puolin matalat graniittipintaiset uudisrakennukset.
Teollisuusrakennukset
Koulurakennukset
Asuinrakennukset
Pankit
Kaskisten kirkko
Korjaus- ja lisärakentaminen
Yhdyskuntasuunnittelu
© 2009 Suomen rakennustaiteen museo/ Maija Kasvio
Aura Kivilaakso (toim.)
Sivun yläreunaan
Pedersören kirkon restaurointi
1950
Erik Kråkström
 |
Pedersörin kirkkoa on muutettu useaan eri otteeseen. Vanhimmat rakennekerrokset ovat 1400-luvulta, Kråkströmin suunnittelema restaurointi valmistui 1950-luvulla. Kuva: SRM |
Pedersören kirkon, entisen Pietarsaaren maaseurakunnan kirkon, vanhimmat osat ovat 1400-luvulta, mutta sitä on muutettu useassa vaiheessa. Vanhan pitkäkirkon muutti ristikirkoksi kuuluisan kirkonrakentajasuvun jäsen Jacob Rijf 1787–1795; erillinen kellotapuli on 1770-luvulta. Kråkströmin suunnittelema restaurointi valmistui vuonna 1950. Vuonna 1985 sattuneen tulipalon jälkeen kirkko palautettiin paloa edeltäneeseen kuntoon. Kaikissa korjaustöissä pyrittiin käyttämään alkuperäisiä rakennusaineita ja -tekniikkaa.
 Kuva: SRM |
 Kuva: SRM |
Pohjanmaan museon lisärakennus
Vaasa 1968
Erik Kråkström
 Kuva: SRM |
 Kuva: SRM |
Lisärakennuksen näyttelytilat on sijoitettu kaltevaan maastoon kolmeen tasoon. Kahdella tasolla on myös ulkonäyttelytilaa. Yhteinen kattolistakorkeus ja välittävä nivelosa liittävät uuden osan vanhaan. Sisään tullaan museon vanhasta pääovesta. Alemmissa kerroksissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, ylimmässä ovat kotimaisen taiteen kokoelmat.
Teräsbetonirunkoisen rakennuksen ulkoseinät ovat kalkkihiekkatiiltä ja lasia. Ylin kerros saa valoa katonrajan nauhaikkunasta. Katto on muuten ikkunan alareunan tasolla, mutta sen reuna kohoaa viistosti ikkunan yläreunaan.
 |
Näyttelytilan hajautettu valaistus on näyttelyesineiden kannalta suotuisa. Kuva: SRM |
Muuta tilaa korkeammaksi kohoavan osan alareunassa on katon vaakalinjassa ritilä. Viisto katonlape ja ritilä hajauttavat valon. Ritilän reunaa kiertävän loisteputken valo on mahdollisimman lähellä luonnonvaloa. Katossa on kiskot kohdevalaisimia varten. Alempien kerrosten valaistus on järjestetty kokonaan kiskojen ja kohdevalaisimien avulla.
Merikasarmi, ulkoasiainministeriön toimitilat
Peruskorjaus ja laajennus
Helsinki 1989
Arkkitehtiryhmä Erik Kråkström Oy / Erik Kråkström
Merikasarmin kompleksi rakennettiin Katajanokalle Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan useissa vaiheissa vuosina 1816–38 paikkaan, jossa oli 1700-luvulta lähtien ollut tykkivarikko. Sotasatamatoiminnan siirryttyä pois paikalla toimi 1960- ja 70-luvulla valtion telakkayhtiö.
Aikojen kuluessa Engelin rakennuksiin oli tehty muutoksia ja alueelle rakennettu lisää työ- ja varastotiloja. Vuonna 1972 valtioneuvosto päätti, että Engelin rakennukset korjataan ja laajennetaan ulkoasiainministeriön toimitiloiksi. Suunnitteluun vaikutti olennaisesti se, että Katajanokan kaavoitus toi eristyneenä olleen Merikasarmin osaksi tiivistä kaupunkimiljöötä.
 Kuva: SRM |
 |
Engelin suunnittelemat rakennukset – matruusikasarmi, keittiösiivet sekä niihin liittyvät muurit ja portit, läntinen upseerirakennus ja sairaala – on peruskorjattu ja palautettu ulkoasultaan mahdollisimman tarkoin alkuperäisiksi. Engelin suunnitelmasta toteuttamatta jääneen itäisen upseerirakennuksen paikalla on uudisrakennus, jonka julkisivut ovat läntisen upseerirakennuksen mukaiset. Sisätiloissa on mahdollisuuksien mukaan säilytetty vanhoja ovia, kattolistoja ja koristeita. Lattioiden ja seinien uusien pinnoitteiden kuvioinnit on tehty vanhoja esikuvia soveltaen.
 Kuva: SRM |
 Kuva: SRM |
Merikasarmin pihaa rajaavien uusien siipirakennusten arkkitehtuuri korostaa niiden alisteista asemaa päärakennukseen nähden. Pinnassa on samanlainen vaalean keltainen rappaus kuin Engelin rakennuksissa. Ikkunoiden pilasteriaihe yhdistää uuden muotokielen vanhaan. Läntisen siiven julkisivuun on liitetty 1700-luvulta säilynyt varikkorakennuksen portti. Pihan eteläsivua reunustavat entisen sairaalan molemmin puolin matalat graniittipintaiset uudisrakennukset.
Teollisuusrakennukset
Koulurakennukset
Asuinrakennukset
Pankit
Kaskisten kirkko
Korjaus- ja lisärakentaminen
Yhdyskuntasuunnittelu
© 2009 Suomen rakennustaiteen museo/ Maija Kasvio
Aura Kivilaakso (toim.)
Sivun yläreunaan
