KOULURAKENNUKSET
Sulvan koulu
Sulva, Mustasaari 1951
Erik Kråkström
Kuva: SRM Kuva: Heikki Havas/ SRM
Koulu sijoittui Sulvan kirkonkylän keskustaan urheilukentän viereen. Luokkahuoneisiin järjestettiin kaksipuolinen valaistus siten, että oikealta tuli sekundaarinen hajavalo.
Luokkien neliömuodon ja opettajankorokkeen puuttumisen ansiosta pulpetit voitiin sijoittaa vapaasti ja opetusta voitiin antaa yksilöllisesti. Ensimmäisen kerroksen aula suunniteltiin toimimaan myös ruokasalina ja juhlatilaisuuksien lämpiönä.
Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsinki 1963
Erik Kråkström
Kuva: SRM
Selkeälinjainen rakennus erottuu Taka-Töölön kaupunkimaisemassa ympäröiviä kerrostaloja selvästi matalampana. Pieni koulu oli alun perin suunniteltu 150 opiskelijalle.
Opetustilat olivat kolmikerroksisessa L:n muotoisessa osassa, jonka sisäkulmassa on neliön muotoinen, matala juhlasaliosa. Korkeusvaihtelu ja juhlasalin puoleisten seinien porrastus antavat rakennukselle eloisaa keveyttä. Ikkunat ja niiden puulla verhotut välit sekä alempien kerrosten ikkunoita peittävät puusäleiköt muodostavat tummia nauhoja vaaleilla betonielementeillä verhottuun julkisivuun. Horisontaalisuutta korostaa myös harmaa sokkelimuuri.
Kuva: SRM Kuva: SRM
Rakennusta laajennettiin 1980-luvulla, jolloin Svenska social- och kommunalhögskolanista tuli Helsingin yliopiston yksikkö. Koulu muutti muihin tiloihin vuonna 2009.
Vartiokylän ruotsinkielinen yhteiskoulu
Helsinki 1967
Erik Kråkström, Kirmo Mikkola, Juhani Pallasmaa
Opetustilat sekä urheilu- ja kokoustilat on sijoitettu kahteen eri rakennukseen, jotta niitä voidaan käyttää toisistaan riippumatta. Opetustilat sijoittuvat kattovalaistun keskushallin ympärille kahteen kerrokseen. Halliin liittyy pienoisnäyttämö ja musiikkiluokka.
Kun koulun piti palvella myös kaupunginosan kulttuuritapahtumia, juhlasalinakin toimiva voimistelusali tehtiin normaalivaatimusta suuremmaksi. Siihen liittyy katsomoparveke, joka voidaan yhdistää toisen kerroksen lämpiöön ja ruokasaliin. Betonirunkoisten rakennusten julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä. Runkorakenteet on verhottu kuivasinkityllä maalatulla teräslevyllä.
Koulussa toimii nykyisin Vartiokylän ruotsinkielinen yläaste.
Teollisuusrakennukset
Koulurakennukset
Asuinrakennukset
Pankit
Kaskisten kirkko
Korjaus- ja lisärakentaminen
Yhdyskuntasuunnittelu
© 2009 Suomen rakennustaiteen museo/ Maija Kasvio
Aura Kivilaakso (toim.)
Sivun yläreunaan
Sulvan koulu
Sulva, Mustasaari 1951
Erik Kråkström
Kuva: SRM Kuva: Heikki Havas/ SRM
Koulu sijoittui Sulvan kirkonkylän keskustaan urheilukentän viereen. Luokkahuoneisiin järjestettiin kaksipuolinen valaistus siten, että oikealta tuli sekundaarinen hajavalo.
 |
Luokkatilat muuntuivat aina käyttötarkoituksen mukaan. Kuva: SRM |
Luokkien neliömuodon ja opettajankorokkeen puuttumisen ansiosta pulpetit voitiin sijoittaa vapaasti ja opetusta voitiin antaa yksilöllisesti. Ensimmäisen kerroksen aula suunniteltiin toimimaan myös ruokasalina ja juhlatilaisuuksien lämpiönä.
Svenska social- och kommunalhögskolan
Helsinki 1963
Erik Kråkström
Kuva: SRM
Selkeälinjainen rakennus erottuu Taka-Töölön kaupunkimaisemassa ympäröiviä kerrostaloja selvästi matalampana. Pieni koulu oli alun perin suunniteltu 150 opiskelijalle.
 Kuva: Heikki Havas/ SRM |
Opetustilat olivat kolmikerroksisessa L:n muotoisessa osassa, jonka sisäkulmassa on neliön muotoinen, matala juhlasaliosa. Korkeusvaihtelu ja juhlasalin puoleisten seinien porrastus antavat rakennukselle eloisaa keveyttä. Ikkunat ja niiden puulla verhotut välit sekä alempien kerrosten ikkunoita peittävät puusäleiköt muodostavat tummia nauhoja vaaleilla betonielementeillä verhottuun julkisivuun. Horisontaalisuutta korostaa myös harmaa sokkelimuuri.
Kuva: SRM Kuva: SRM
Rakennusta laajennettiin 1980-luvulla, jolloin Svenska social- och kommunalhögskolanista tuli Helsingin yliopiston yksikkö. Koulu muutti muihin tiloihin vuonna 2009.
Vartiokylän ruotsinkielinen yhteiskoulu
Helsinki 1967
Erik Kråkström, Kirmo Mikkola, Juhani Pallasmaa
 |
Vartiokylän ruotsinkielinen yhteiskoulu, Helsinki 1967 Kuva: Pietinen |
Opetustilat sekä urheilu- ja kokoustilat on sijoitettu kahteen eri rakennukseen, jotta niitä voidaan käyttää toisistaan riippumatta. Opetustilat sijoittuvat kattovalaistun keskushallin ympärille kahteen kerrokseen. Halliin liittyy pienoisnäyttämö ja musiikkiluokka.
Kun koulun piti palvella myös kaupunginosan kulttuuritapahtumia, juhlasalinakin toimiva voimistelusali tehtiin normaalivaatimusta suuremmaksi. Siihen liittyy katsomoparveke, joka voidaan yhdistää toisen kerroksen lämpiöön ja ruokasaliin. Betonirunkoisten rakennusten julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä. Runkorakenteet on verhottu kuivasinkityllä maalatulla teräslevyllä.
Koulussa toimii nykyisin Vartiokylän ruotsinkielinen yläaste.
Teollisuusrakennukset
Koulurakennukset
Asuinrakennukset
Pankit
Kaskisten kirkko
Korjaus- ja lisärakentaminen
Yhdyskuntasuunnittelu
© 2009 Suomen rakennustaiteen museo/ Maija Kasvio
Aura Kivilaakso (toim.)
Sivun yläreunaan
