Sotien jälkeinen aika
Toisen maailmansodan päätyttyä kunnan- ja kaupungintaloja rakennettiin vilkkaasti. Muun muassa sodasta pahoin kärsineeseen Lappiin rakennettiin lukuisia uusia kunnantaloja. Rakennuksiin liitettiin aikaisempaa enemmän erilaisia kunnallisia palveluja ja toimintoja. Monen kunnantalon yhteydessä oli paloasema ja letkunkuivaustorni sireeneineen. Tervajoen kunnantalo toimi myös terveystalona ja Viialan kunnallisessa monitoimitalossa vuodelta 1962 oli kirjasto.
Kaupungintalojen suunnittelussa alkoi uusi vaihe 1960-luvulla. Paineet tehokkuuden lisäämiseksi tuntuivat kaupungintaloarkkitehtuurissakin. Vanhojen raatihuoneiden ja kaupungintalojen rinnalle nousi moderneja hallintorakennuksia sekä kuntakeskuksia. Alvar Aallon suunnittelma Seinäjoen kaupungintalon 1. vaihe rakennettiin 1961–62 ja hänen suunnittelemansa Alajärven kaupungintalo 1969.
1980-luvulla valmistuneen Rovaniemen kaupungintalon suunnittelu alkoi sekin jo 1961. 1970-luvulla perustettiin koko maan kattava terveyskeskusverkosto, minkä seurauksena lääkärien vastaanotot eivät enää toimineet kunnantaloilla.
1980-luvun taloudellinen nousukausi toi mukanaan ennen-näkemättömän rakentamisaallon. Moneen kuntaan ja kaupunkiin kohosi mahtavia julkisia rakennuksia, kuten kulttuurikeskuksia ja monitoimitaloja. Kunnan- ja kaupungintaloista pidettiin 1980-luvulla peräti 12 arkkitehtuurikilpailua. Yksi kilpailuvoiton perusteella rakennettu on 1986 valmistunut Punkaharjun kunnantalo.
Vuoden 2009 alussa Suomen kuntien lukumäärä väheni kuntaliitosten tuloksena 67:llä. Kun kuntia on enimmillään ollut 603, on niitä nyt enää 348. Yhä useammassa kunnassa on jouduttu pohtimaan uutta käyttöä vanhoille kunnantaloille. On ilmeistä, että liitoksista huolimatta kuntien asukkaat pitävät kunnan- ja kaupungintaloja edelleen tärkeinä itsehallinnon symboleina ja myös kunnan identiteettiä vahvistavina rakennuksina. Uudella käytöllä niistä on mahdollista kehittää kuntalaisia monipuolisesti palvelevia taloja.
Lähde: Lauri Putkonen (toim): Päätöksen paikka–Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009.
Artikkelit:
Satu-Kaarina Virtala: "Yhteiset asiat–Yhteiset talot"
Hannu Soikkanen:"Pitäjäntuvat, kunnantuvat ja kunnantalot"
Laura Kolbe:"Kaupungintalo kunnallisen itsehallinnon symbolisena rakennuksena"
Toisen maailmansodan päätyttyä kunnan- ja kaupungintaloja rakennettiin vilkkaasti. Muun muassa sodasta pahoin kärsineeseen Lappiin rakennettiin lukuisia uusia kunnantaloja. Rakennuksiin liitettiin aikaisempaa enemmän erilaisia kunnallisia palveluja ja toimintoja. Monen kunnantalon yhteydessä oli paloasema ja letkunkuivaustorni sireeneineen. Tervajoen kunnantalo toimi myös terveystalona ja Viialan kunnallisessa monitoimitalossa vuodelta 1962 oli kirjasto.
 |
Ferdinand Salokangas: Kaupungintalo, Rovaniemi 1948-49. Kuva: Rauno Träskelin. |
Kaupungintalojen suunnittelussa alkoi uusi vaihe 1960-luvulla. Paineet tehokkuuden lisäämiseksi tuntuivat kaupungintaloarkkitehtuurissakin. Vanhojen raatihuoneiden ja kaupungintalojen rinnalle nousi moderneja hallintorakennuksia sekä kuntakeskuksia. Alvar Aallon suunnittelma Seinäjoen kaupungintalon 1. vaihe rakennettiin 1961–62 ja hänen suunnittelemansa Alajärven kaupungintalo 1969.
 |
Alvar Aalto: Kaupungintalo, Seinäjoki 1963-65 (1. vaihe). Kuva: Piero Berengo Gardin. |
1980-luvulla valmistuneen Rovaniemen kaupungintalon suunnittelu alkoi sekin jo 1961. 1970-luvulla perustettiin koko maan kattava terveyskeskusverkosto, minkä seurauksena lääkärien vastaanotot eivät enää toimineet kunnantaloilla.
 |
Alvar Aalto: kaupungintalo (aikaisemmin kunnantalo), Alajärvi 1967-69. Kuva: Piero Berengo Gardin. |
1980-luvun taloudellinen nousukausi toi mukanaan ennen-näkemättömän rakentamisaallon. Moneen kuntaan ja kaupunkiin kohosi mahtavia julkisia rakennuksia, kuten kulttuurikeskuksia ja monitoimitaloja. Kunnan- ja kaupungintaloista pidettiin 1980-luvulla peräti 12 arkkitehtuurikilpailua. Yksi kilpailuvoiton perusteella rakennettu on 1986 valmistunut Punkaharjun kunnantalo.
 |
Markku Erholtz ym: Kunnantalo, Punkaharju 1986. Kuva: Simo Rista. |
Vuoden 2009 alussa Suomen kuntien lukumäärä väheni kuntaliitosten tuloksena 67:llä. Kun kuntia on enimmillään ollut 603, on niitä nyt enää 348. Yhä useammassa kunnassa on jouduttu pohtimaan uutta käyttöä vanhoille kunnantaloille. On ilmeistä, että liitoksista huolimatta kuntien asukkaat pitävät kunnan- ja kaupungintaloja edelleen tärkeinä itsehallinnon symboleina ja myös kunnan identiteettiä vahvistavina rakennuksina. Uudella käytöllä niistä on mahdollista kehittää kuntalaisia monipuolisesti palvelevia taloja.
Lähde: Lauri Putkonen (toim): Päätöksen paikka–Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009.
Artikkelit:
Satu-Kaarina Virtala: "Yhteiset asiat–Yhteiset talot"
Hannu Soikkanen:"Pitäjäntuvat, kunnantuvat ja kunnantalot"
Laura Kolbe:"Kaupungintalo kunnallisen itsehallinnon symbolisena rakennuksena"
