Kunnan- ja kaupungintalojen varhaisvaiheista


Raatihuoneet, kaupungintalojen edeltäjät, rakennettiin kaupungin hallinnosta vastaavan raadin toimesta ja sen käyttöön. Ne rakennettiin yleensä keskeisille paikoille kaupungeissa, kuten torien ja aukioden laidoille. Suomen varhaisimmat raatihuoneet ovat 1600-luvulta, mutta vanhin säilynyt rakennus on vuodelta 1736. Turun Suurtorin varrella sijaitsevaa raatihuonetta on tosin muutettu melkoisesti.

Raatihuone, Porvoo 1763-64.
Kuva: Kari Hakli.

Kaupunkien raadit säilyttivät asemansa 1860-luvulle asti. Tilanne muuttui vasta kun uusi asetus kaupunginhallinnosta astui voimaan 1875. Raadin tilalle tuli kaupunginvaltuusto ja samalla hallinto sai lukuisia velvoitteita ja myös virkamiehiä niitä hoitamaan. Vanhat raatihuoneet eivät enää vastanneet uusia tilavaatimuksia. Moneen kaupunkiin kohosikin uusi komea kaupungintalo tai raatihuone (rakennuksia kutsuttiin edelleen tällä nimellä) 1800-luvun lopussa. Niiden suunnittelusta vastasivat maan johtavat arkkitehdit. Hyvä esimerkki tältä aikakaudelta on Georg Wileniuksen suunnittelema Pietarsaaren komea raatihuone, joka valmistui 1877. Uusissa rakennuksissa oli yleensä juhlasali, valtuustosali, edustava porrashuone ja ravintola. Niissä saattoi olla myös raastuvanoikeuden tilat, huutokauppakamari, kirjasto, museokokoelmahuoneita ja virkamiesten asuntoja.


Georg Wilenius: Raatihuone, Pietarsaari 1877.
Kuva: Kari Hakli.

Maalaiskunnissa ei ollut yhtä suurta tarvetta rakentaa komeita kokoontumispaikkoja kuin kaupungeissa. Yhteisiä kokouksia pidettiin muun muassa kirkoissa, mutta niin kutsuttuja pitäjäntupia rakennettiin myös jonkin verran. Maaseudun hallinto perustui seurakunnalliseen jakoon aina vuoteen 1865. Tällöin astui voimaan uusi asetus, joka erotti kunnan ja seurakunnan hallinnollisesti toisistaan. Aluksi kuntakokoukset pidettiin vanhoissa pitäjäntuvissa, vuokratuissa asuinrakennuksissa tai kunnan ensimmäisessä julkisessa rakennuksessa, kansakoulussa. Vähitellen kunnat ryhtyivät rakentamaan kunnantaloja, joita kutsuttiin kunnantuviksi. Hollolan kirkonkylästä löytyy Suomen vanhin arkkitehdin suunnittelema maalaiskunnan kunnantalo. Tämän vuonna 1902 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Vilho Penttilä. Vanhin kunnantalosuunnitelma museon kokoelmissa on Usko Nyströmin piirtämä Nurmeksen kauppalantalo vuodelta 1904.

Usko Nyström: Kauppalantalo, Nurmes 1904.

Lähde: Lauri Putkonen (toim): Päätöksen paikka–Kunnantalot ja kaupungintalot. Euroopan rakennusperintöpäivät 2009.
Artikkelit:
Satu-Kaarina Virtala: "Yhteiset asiat–Yhteiset talot"
Hannu Soikkanen: "Pitäjäntuvat, kunnantuvat ja kunnantalot"
Laura Kolbe: "Kaupungintalo kunnallisen itsehallinnon symbolisena rakennuksena"