Ruotsin lahjatalot



Kaj Englundin 1941 suunnittelema valurautainen muistokilpi tarkoitettu kiinnitettäväksi Ruotsin lahjatalojen ulkoseinään ulko-oven yläpuolelle. (Orig. MFA)

Ruotsissa järjestettiin 1940 kansalaiskeräys Suomen valtion auttamiseksi talvisodan jälleenrakennustyössä. Koska Ruotsissa oli tuolloin voimassa valuutan vientikielto, täytyi rahat sijoittaa vientikelpoisiin tuotteisiin, ja siksi keräyksen tuotolla hankkittiin 2000 teollisesti esivalmistettua puutaloa. Lahjatalojen neljä tyyppiä suunniteltiin Suomessa, mutta työ- ja kokoonpanopiirustukset tehtiin ruotsalaisissa talotehtaissa paikallisten standardien mukaan. Talotyypit 1 ja 4 (52 m² ja 58 m², lisäksi tyypistä 1 oli kolme eri mallia, jotka poikkesivat toisistaan alkuperäisen värinsä sekä keittiön ja makuuhuoneiden ikkunasijoitusten suhteen) olivat Lauri Pajamiehen suunnittelemia ja tarkoitettu asutuskeskuksiin. Urho Orolan ja Jalmari Peltosen suunnittelemat talotyypit 2 ja 3 (58 m² ja 89 m²) oli tarkoittettu vastaavasti maaseudulle, mutta suurin osa niistä sijoitettiin lopulta kaupunkeihin, koska maalaiskunnat eivät selvinneet talojen vastaanottoa ja pystytystä edeltävistä perustustöistä.

Lahjatalot jaettiin syksyn 1940 aikana yhteensä 75 paikkakunnalle ympäri Suomea Tammisaaresta Petsamoon. Eniten lahjataloja sijoitettiin Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun, Lahteen, Poriin, Kuopioon, Mikkeliin, Forssaan ja Kuhmoon. Monissa kaupungeissa on tältä ajalta "ruotsalaiskatuja" tai "ruotsalaiskyliä", kuten Kiiruna Rovaniemellä ja Västerås Lahdessa. Ruotsin lahjatalot olivat luonnollisesti suuri apu äärimmäiseen asuntopulaan. Tämän lisäksi ne antoivat suuntaa suomalaiselle tyyppitalosuunnittelulle yleisesti ja rohkaisivat suomalaista puutaloteollisuutta, joka oli ennen talvisotaa tehnyt vasta varovaisia kokeiluja teollisesti esivalmistettujen puutalojen parissa.


Ruotsin lahjatalojen sijoitus Suomessa 1941. Palkin korkeus vastaa paikkakunnalle sijoitettujen talojen määrää.