TIEDOTE: LA BIENNALE DI VENEZIA: ANOTHER GENEROSITY

Arkkitehtuurimuseo
Lehdistötiedote 9.3.2018
Päivitetty 6.4.2018
 
Pressipankki:
https://www.dropbox.com/sh/smmmvdu1spev9kl/AAD7u7G18RfyGYSpUDiv2_cga?dl=0
 
Pohjoismaiden paviljonki
Venetsian 16. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali
La Biennale di Venezia
 
 
Another Generosity
 
Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Pohjoismaiden paviljongin komissaareilla on kunnia ilmoittaa, että suomalainen arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Company on valittu suunnittelemaan yhteispohjoismaista osuutta vuoden 2018 kansainväliseen Venetsian arkkitehtuuribiennaalin näyttelyyn.
 
Eero Lundénin ehdotus, Another Generosity, tutkii luonnon ja rakennetun ympäristön välistä suhdetta. Tavoitteena on tutkia uusia tapoja luoda rakennuksia, jotka korostavat herkkiä ja usein huomaamattomia vuorovaikutussuhteita rakennetun ja luonnontilaisen maailman välillä.
 
Arkkitehti Sverre Fehn suunnitteli Pohjoismaiden paviljongin Venetsian biennaalipuistoon kasvillisuuden ehdoilla. Olemassa olleet puut jätettiin paikalleen ja ne lävistävät paviljongin kattorakenteet. Käytännössä paviljonki onkin suuri valoa tulviva pergola. Eero Lundénin ehdotus perustuu Fehnin luomaan kontekstiin ja esittää kysymyksen, millaisena näemme oman suhteemme luontoon tänä päivänä. Hankkeen tarkoituksena on tarjota vierailijoille kokonaisvaltainen elämys – sekä paikka kokoontumisille ja keskusteluille biennaalin kuluessa.
 
Projektin toimeksiantajina toimivat kolmen museon johtajat: Juulia Kauste (4.4. asti) ja Reetta Heiskanen, Arkkitehtuurimuseo; Nina Berre, National Museum of Art, Architecture and Design, Norja ja Kieran Long, ArkDes, Ruotsi.
 
Eero Lundén toteaa: "Meillä on vastuu palauttaa tasapaino rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön välille kohdatessamme tämän päivän suuret ympäristöhaasteet. Arkkitehtuuri perustavinta laatua olevana teknologianamme on määriteltävä uudelleen, ja meidän arkkitehtien on puntaroitava, kenelle tai mille me luomme rakennuksia. Millainen maailmankatsomus ohjaa luomistyötämme?"
 
Venetsian arkkitehtuuribiennaali on avoinna yleisölle 26.5.–25.11.2018.
 
 
Taustaa ja komissaarien periaatteet
 
Venetsian biennaalin kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely on oman alansa maailman suurin ja arvostetuin tapahtuma. Sverre Fehnin suunnittelema ja vuonna 1962 valmistunut Pohjoismaiden paviljonki rakennettiin biennaalipuutarhaan tilaksi, joka tarjoaa tapahtuman kuluessa paikan norjalaisen, ruotsalaisen ja suomalaisen taiteen ja myöhemmin arkkitehtuurin esittämiseksi.
 
Eero Lundénin 2018-projekti on ensimmäinen Pohjoismaiden paviljongin uuden lähestymistavan puitteissa ja kolmen museon toimeksiantamana tehty toteutus.
 
Biennaali on muuttunut viime vuosina. Yksittäisten rakennusten tai arkkitehtien töiden esittämisestä on siirrytty kohti teemoja, jotka tarkastelevat arkkitehtuuria osana laajempaa vuorovaikutusta kaupunkeja kaikkialla maailmassa muovaavien sosiaalisten, poliittisten sekä ympäristöön ja talouteen liittyvien voimien välillä. Tätä voidaan pitää sukupolvenvaihdoksena ja siirtymänä pois tähtiarkkitehdeistä kohti poliittisesti osallistuvaa, teknologisesti osaavaa ja vuorovaikutukseen pyrkivää arkkitehtuurista kulttuuria.
 
Museoiden tavoitteena on tehdä Pohjoismaisesta paviljongista arkkitehtuurin tutkimuksen, luovuuden ja keskustelun yhteinen foorumi. Haluamme myös, että paviljongin vieraat pääsevät kokemaan Pohjoismaiden arkkitehtuurin tarjoamat innostavimmat oivallukset. Tästä vuodesta eteenpäin jokainen taho valitsee vuorollaan yksittäisen toimijan suunnittelemaan yhteispohjoismaista osuutta. Toimija voi olla arkkitehti, tutkija, kuraattori tai joku muu, jolla on erityinen asema suhteessa arkkitehtuuriin. Komissaarit tukevat hankkeiden kehittämistä ja antavat osanottajille mahdollisuuden tuoda omat näkemyksensä esiin.
 
Pohjoismaisen paviljongin vetovastuu on vuorotellen kuuden vuoden ajanjakson kuluessa Suomen arkkitehtuurimuseolla, Ruotsin ArkDesillä ja Norjan kansallismuseolla, ja tänä vuonna vetovastuu on Arkkitehtuurimuseolla. Vuonna 2020 johtava komissaari on Norjan kansallismuseosta ja vuonna 2022 hän tulee ArkDesistä.
 
Museot tekevät yhteistyötä vuosittain. Ne auttavat rahoittamaan hanketta, antavat kuratointitukea ja varmistavat, että pohjoismainen konteksti ilmenee näyttelyn toteutuksissa. Tänä vuonna museot järjestävät aiheeseen liittyviä seminaareja osana hanketta Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa.
 
Uskomme, että tämän uuden lähestymistavan selkeys auttaa Eeron kaltaisia toimijoita toteuttamaan paviljongissa hankkeita, joista kaikki Pohjoismaat voivat olla ylpeitä ja jotka vierailijat tulevat muistamaan.
 
 
Lundén Architecture Company
 
Eero Lundén on syntynyt Turussa vuonna 1982. Hän on helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Companyn perustaja. Rakennetun ympäristön, arkkitehtuurin sekä kaupungistumisen kehittämiseen ja innovointiin keskittyvä toimisto on tarttunut nykyajan alueellisiin haasteisiin. Se pyrkii kehittämään uusia ideoita, jotka voivat vaikuttaa rakennetun ympäristön tulevaisuuteen.
 
Vuonna 2008 perustetun toimiston lähestymistapaa ovat muokanneet kokemukset yli 60 hankkeesta. Töiden koot ovat vaihdelleet pienistä 15 neliön kokeilevista paviljongeista aina 300 000 neliön suurhankkeisiin. Toimiston asiakaskunta on monipuolinen ja siihen kuuluu niin julkisen sektorin toimijoita ja laitoksia kuin yksityisasiakkaitakin. Suunnittelun lähestymistapa on yhteistyölähtöinen ja sen piiriin kuuluu johtavia asiantuntijoita, arkkitehtitoimistoja ja eri alojen konsultteja kautta koko maailman: julkisia, yksityisiä, akateemisia ja kolmannen sektorin organisaatioita.
 
Toimisto on menestynyt myös kilpailuissa, joista voidaan nostaa esiin esimerkkeinä uusi Tampereen matkailu- ja palvelukeskus sekä Pieksämäen Hiekanpään koulu. Muita strategisia kehityshankkeita ovat uusi lentokenttäkonsepti AiRRport, Töölönlahden elävöittäminen sekä Turun keskustan strategisen vision kehittäminen. Lundén Architecture Companyn kansainvälisen tiimin tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja luovia ratkaisuja.
 
Eero Lundén on suorittanut Master of Advanced Architectural Design -opinnot Columbian yliopistossa New Yorkissa ja hän on valmistunut arkkitehdiksi Oulun yliopistosta. Lundén on opettanut useassa yliopistossa sekä Suomessa että ulkomailla. Vuodesta 2015 hän on toiminut Aalto-yliopiston Urban Renewal Studion opettajana. Vuonna 2012 Eero sai yhdessä Toni Österlundin kanssa Reima Pietilä -palkinnon. Eero Lundén on lisäksi Iso-Britannian Royal Society of Artsin jäsen.
 
Eero Lundén pyrkii töissään arkkitehtina luomaan toteutuksia, jotka muokkaavat rakennettujen ympäristöjen tulevaisuutta – aina rakennustavoista kaupunkien, ihmisten ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin asti.
 
 
Projektin toimeksiantajat
 
Suomen arkkitehtuurimuseo
Helsingin keskustassa sijaitseva Suomen arkkitehtuurimuseo on maailman toiseksi vanhin arkkitehtuurimuseo. Museo kerää ja jakaa eteenpäin tietoa arkkitehtuurista ja sen roolista yhteiskunnassa. Museo toimii näyttelyiden, tapahtumien ja tutkimustyön keskuksena sekä arkkitehtuuriin ja kaupungistumiseen keskittyvien aiheiden keskustelufoorumina. Museolla on käytössään laaja asiantuntemus ja kattava arkisto. Se tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää, miten menneisyytemme vaikuttaa aina tulevaisuuteen
 
ArkDes
ArkDes on ruotsin kansallinen arkkitehtuurin ja suunnittelun keskus Tukholman keskustassa. Museolla on laaja kokoelma modernia ruotsalaista arkkitehtuuria ja siellä järjestetään näyttelyitä, tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia sekä suoritetaan tutkimustyötä. ArkDes toimii myös alan viranomaistahona ja sillä on valtuudet antaa neuvoja ruotsalaisten kaupunkien tulevaisuuden kehittämiseen sekä käynnistää aiheeseen liittyviä tutkimushankkeita.
 
The National Museum of Art, Architecture and Design
Norjan kansallismuseo säilyttää ja esittelee Norjan merkittävimpiä taide, arkkitehtuurin ja muotoilun kokoelmia. Arkkitehtuurikokoelman painopiste on modernismissä. Museon laajennus on parasta aikaa työn alla ja se avataan vuonna 2020. Museon arkkitehtuuriin liittyvät toiminnot jatkavat osoitteessa Bankplassen 3, vaikka muut toiminnot ja kokoelmat siirtyvätkin uuteen rakennukseen. Arkkitehtuurilla tulee olemaan suuri rooli kahden vuoden päästä koittavissa uuden kansallismuseon avajaisissa.
 
 
Lisätiedot:
 
Reetta Heiskanen
väliaikainen johtaja,
näyttelypalveluiden päällikkö
Arkkitehtuurimuseo
puh. 050 5449 094
reetta.heiskanen@mfa.fi
 
Salla Bedard
viestinnän suunnittelija/AD
Arkkitehtuurimuseo
puh. 045 7731 0492
salla.bedard@mfa.fi
 
 
Näyttelyn teemaa käsiteltiin Arkkitehtuurimuseossa keskiviikkona 7.3. järjestettävässä paneelikeskustelussa:
 
https://www.facebook.com/Arkkitehtuurimuseo/videos/1756327651091126/