TIEDOTE: ARKKITEHTUURIMUSEON NÄYTTELYVUOSI 2019

Arkkitehtuurimuseon näyttelyvuosi alkaa jugend-ajan loistolla
 
Arkkitehtuurimuseon vuoden 2019 toiminnassa korostuvat kotimaiset klassikot sekä arkkitehtien ammattikunnan taito ja suunnittelun ilo.
 
”On tärkeää, että museo avaa kokoelmaansa ja tarjoaa entistä enemmän autenttisia kokemuksia kävijöille. Toiminnan tavoitteena on, että arkkitehtuuri koskettaa kaikkia”, toteaa Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Reetta Heiskanen.
 
Uusi näyttelyvuosi alkaa Arkkitehtuurimuseossa maaliskuussa Viipurin maalaiskunnassa sijainneen Suur-Merijoen kartanon tarinalla. Esillä on Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston alkuperäisiä piirustuksia, jotka yhdessä kartanosta pelastetun esineistön kanssa herättävät eläväksi nyt tuhoutuneen, jugendin upeimpiin kokonaistaideteoksiin lukeutuneen kodin. Syysnäyttely kääntää katseen arkkitehti Alvar Aallon vähemmän tunnettuun puoleen, arkkitehtuurin ja maiseman suhteeseen: Aallon mielikuvissa arkkitehtuuri astui kuvaan viimeisenä, osaksi sille valmiiksi suunniteltua maisemaa. Pienen salin näyttelyissä tutustutaan Hakaniementorille vuonna 1935 suunniteltuun Kansanteatteriin ja piirtämisen rooliin arkkitehti Eric Adlercreutzin työssä. Kaikkia näyttelyitä yhdistää teema piirtämisestä ajattelun työkaluna.
 
 
PÄÄNÄYTTELYT 2019
 
Suur-Merijoen kartano – Jugendin helmi
6.3.2019–8.9.2019
 
Kevään päänäyttely valaisee Arkkitehtuurimuseon jugend-ajan loistolla. Näyttely herättää eloon Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston valovoimaisimman kokonaistaideteoksen, Suur-Merijoen kartanon (1902–1903). Näyttelyssä tutustutaan tuhoutuneen kartanon tarinaan ja sen ainutlaatuiseen esineistöön. Esillä on myös arkkitehtien taidokkaita, akvarelliväreillä toteutettuja alkuperäispiirustuksia.
 
Arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema Suur-Merijoen kartano oli kotimaisen jugendin upeimpia edustajia. Sveitsiäissyntyisen, Pietarissa vaikuttaneen liikemiehen, Maximilian Neuschellerin, Viipurin maalaiskuntaan rakennuttama kartano oli kokonaistaideteos, johon nuoret suomalaisarkkitehdit tekivät yksityiskohtaiset piirustukset tekstiilejä ja valaisimia myöten. Arkkitehtien lisäksi työhön osallistui laaja osaajien joukko käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä, kuten Eric O. W. Ehrström, Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg. Neuvostoliiton puolelle jatkosodan jälkeen vuonna 1944 jäänyt rakennus on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä.
 
Museo Milavidan tuottamassa näyttelyssä esitellään kartanosta pelastettuja huonekaluja, sisustusesineitä, veistoksia ja valokuvia. Materiaalia on kerätty museoista ja yksityiskokoelmista. Arkkitehtuurimuseo täydentää näyttelyä Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston alkuperäisillä, signeeraatuilla piirustuksilla. Arkkitehtuurimuseon kuraattorina toimii amanuenssi Anna Autio.
 
Arkkitehtuurimuseo on käynnistänyt näyttelyn valmistelun yhteydessä joukkorahoituskampanjan Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston piirustusten konservoimiseksi. Tutustu kampanjaan
 
 
Alvar Aallon jalostettu maisema
26.9.2019–6.1.2020
 
Syksyn päänäyttely rakentaa yhteyden Alvar Aallon arkkitehtuurista sitä ympäröivään maisemaan. Näyttely esittelee Aaltoa inspiroineita maisemakäsityksiä ja avaa tapoja, joilla hän liitti maiseman osaksi arkkitehtuuria. Aalto rakensi tyyliään erilaisia maisema- ja tilakäsityksiä yhdistellen. Hän tutki keskisuomalaista maisemaa ja pohjoismaisia puutarhoja. Toisaalta hän viehättyi Välimeren kulttuurimaisemasta ja Akropoliksesta, Japanin tilakäsityksestä ja islamilaisen maailman puutarhoista. Ihannetilassa arkkitehtuuri liitettäisiin kuvaan lopuksi, osaksi sille valmiiksi suunniteltua maisemaa. Vaikka tavoite jäi olosuhteista johtuen pitkälti toteutumatta, jalostetun maiseman ihanne on nähtävissä esimerkiksi Teknillisen Korkeakoulun päärakennuksessa, jossa suomalaisesta punasavesta ja graniitista toteutettu klassinen muotoaihe yhdistyy paikalla olleeseen puukujaan. Näyttely toteutetaan Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön yhteistyönä. Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons ja käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta.
 
 
NÄYTTELYT PIENESSÄ SALISSA
 
 
Radical Theater
6.3.2019–2.6.2019, pieni näyttelysali
 
Näyttely pohjautuu syksyn 2018 aikana toteutettuun kurssiin, jonka puitteissa Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat ja Arkkitehtuurimuseon henkilökunta etsivät yhdessä uusia tulkintoja museon kokoelman käytölle. Samalla pohdittiin arkkitehtuurin esittämistä ja arkkitehtuurinäyttelyn mahdollisia muotoja myös laajemmin. Näyttelyssä esiteltäväksi kohteeksi valikoitui arkkitehti P.E. Blomstedtin Helsingin Kansanteatteri-suunnitelma vuodelta 1935. Hakaniemen torille tehty suunnitelma jäi toteuttamatta, mutta piirustukset ovat säilyneet Arkkitehtuurimuseon kokoelmassa. Näyttely antaa muodon toteutumattomalle rakennukselle 1930-luvun hengen mukaisesti. Samalla kokeillaan uudenlaista näyttelytekniikkaa ja vuorovaikutusta yleisön kanssa. Näyttelyn kuraattorina toimii arkistonhoitaja Elina Standertskjöld.
 
 
Arkkitehdin kynä kohtaa paperin
Eric Adlercreutzin luonnoksia ja piirustuksia

13.6.2019–8.9.2019, pieni näyttelysali
 
Pro Artibus -säätiön tuottama näyttely kertoo Eric Adlercreutzin monipuolisesta urasta arkkitehtina esittäen havainnollisesti, miten isoa roolia piirtäminen on näytellyt arkkitehdin työssä. Näyttely kutsuu kävijän jakamaan kokemuksen piirtämisen riemusta, joka vie tekijänsä uusiin ja ihmeellisiin todellisuuksiin.
 
Esillä on piirroksia niin suomalaisista kaupungeista kuin Italiassa tehdyiltä matkoiltakin. Näyttely esittelee myös lukuisia kilpailuehdotuksia perspektiiviluonnoksineen. Adlercreutz on kiinnostunut uudisrakennuksen vuorovaikutuksesta olemassa olevan ympäristön kanssa. Capriccioksi kutsuttu arkkitehtuuripiirrostyyppi, kirjaimellisesti käännettynä ’vuohen hyppy’, havainnollistaa piirtämistä ajattelun työkaluna. Tekniikka yhdistää havainnot ja keksityt asiat yhdeksi kokonaisuudeksi. Arkkitehtuuriin olennaisesti kuuluva kokemus tilasta saa muodon Adlercreutzin abstrakteissa akryylimaalauksissa ja värikynäpiirroksissa. Näyttelyn on kuratoinut FT Juha-Heikki Tihinen.
 
 
Lehdistökuvat ja haastattelupyynnöt
 
Ilona Hildén, viestinnän suunnittelija
Arkkitehtuurimuseo
ilona.hilden@mfa.fi
+358 45 7731 0468
 
—––––––––––––––––––––––
ARKKITEHTUURIMUSEO
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
 
ti–su 11–18
ke 11–20
 
Aikuiset 10 €
Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €
Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton
Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon 15 €
Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo