Postmodernismi

Yhdysvalloissa alettiin jo 1960-luvulla liittää postmodernismiksi (modernismin jälkeinen) kutsuttu filosofinen suuntaus arkkitehtuuriin. Arkkitehti Mies van der Rohe, yksi 1900-luvun arkkitehtuurin suuria nimiä, käytti modernia arkkitehtuuria kuvatessaan iskulausetta ”vähemmän on enemmän”. Kriittiset arkkitehdit Yhdysvalloissa väänsivät iskulauseen vuosikymmenen lopulla muotoon ”vähemmän on tylsää”, mikä kuvaa hyvin postmodernismia. Kun modernistinen arkkitehtuuri vältti symmetriaa, ornamentteja ja historiallisia lainoja, sitä vastustaneet arkkitehdit ottivat tavoitteekseen ”kansaan menevän runsauden”. Kaikki tyylilainailu oli sallittua.
 
Suomessa postmoderni arkkitehtuuri nousi esiin 1980-luvulla. Tunnusomaista sille oli koristeellisuus ja monumentaalisuus. Uuteen suuntaukseen liittyi myös taloudellisen nousukauden mukanaan tuoma materialismi. Syntyi uudenlainen hedonistinen, yksilöllisyyttä korostava city-kulttuuri. Postmodernismi yhdistetäänkin usein kauppakeskusten, liikerakennusten, pikaruokaloiden ja huoltoasemien arkkitehtuuriin.
 
Myös tietynlainen leikkisyys ja yksilöllisyyden tavoittelu olivat tunnusomaisia postmodernin arkkitehtuurin piirteitä. Arkadit, kulmatornit ja maamerkit palasivat katukuvaan. 1980-luvulla rakennettiin asuintaloja, joissa oli erkkereitä, torneja, runsasmuotoisia katoksia, vinoja seiniä ja pyöreitä ikkunoita. Pastellisävyisiä värejä, erityisesti vaaleansinistä ja -punaista, käytettiin runsaasti. Helsingin Pikku-Huopalahdessa yksilöllisyyden tavoittelu vietiin pisimmälle. Siellä on jokaisella korttelilla oma luonteensa ja ominaisvärinsä.
 
Postmodernismin ohella arkkitehtuurikeskusteluissa pohdittiin "paikan hengen" ilmenemistä rakennuksissa. Paikan henkeä kunnioittavaa arkkitehtuuria kutsuttiin "regionalismiksi". 1980-luvulla eri puolille maailmaa syntyi useita regionalistisia koulukuntia, joiden edustajat käyttivät perinteisiä työmenetelmiä ja -materiaaleja. Taustalla oli pyrkimys alkuvoimaisuuteen ja rakentamisen laadun parantamiseen. Suomessa regionalisteja edustivat Raili ja Reima Pietilä sekä niin kutsuttu "Oulun koulu", arkkitehtiryhmä, joka tunnetaan parhaiten punatiiliarkkitehtuuristaan.

Ilmo Valjakka: Yhtyneet Kuvalehdet Oy toimitalo, Helsinki 1985-87
 

Reijo Jallinoja: Tilkantori 10, Helsinki 1988
 

Heikki Taskinen: Oulunsalon yläaste, Oulunsalo 1981-85