Gesellius-Lindgren-Saarinen


Herman Gesellius (1874–1916), Armas Lindgren (1874–1929) ja Eliel Saarinen (1873–1950) perustivat jo opiskeluaikanaan 1896 yhteisen arkkitehtuuritoimiston, joka nopeasti saavutti johtavan aseman Suomessa. Suomen paviljonki Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä nosti toimiston Gesellius, Lindgren ja Saarinen nimen myös kansainväliseen tietoisuuteen. Kymmenisen vuotta kestäneen yhteistyönsä aikana kolmikko menestyi ylivoimaisella tavalla ajan lukuisissa arkkitehtuurikilpailuissa. Voitoista merkittävimmät he saavuttivat Helsingin rautatieaseman ja Kansallismuseon suunnittelukilpailuissa. Alati kasvava maine toi julkisten tehtävien rinnalle suuren määrän yksityisiä toimeksiantoja. Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen käsialaa ovat monet 1900-luvun alun tunnetuimmat rakennukset, kuten heidän yhteinen ateljee- ja asuinrakennuksensa Hvitträsk Kirkkonummella, Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa, Vakuutusyhtiö Pohjolan ja Pohjoismaiden Osakepankin toimitalot Helsingissä samoin kuin lukuisat huvilat ja Helsinkiin Kasarmitorin laidalle ja Katajanokalle suunnitellut asuinkerrostalot. Yhteinen arkkitehtuuritoimisto hajosi kuitenkin jo vuodenvaihteessa 1904–1905, minkä jälkeen Lindgren perusti oman toimiston Geselliuksen ja Saarisen jatkaessa vielä yhteistyötään. Vuodesta 1907 lähtien kaikki kolme arkkitehtia toimivat omilla tahoillaan.

Armas Lindgren – arkkitehtiesittely
Eliel Saarinen – arkkitehtiesittely
Polyteknillisen opiston arkkitehtivuosikurssi 1893. Armas LINDGREN 1874-1929, Eliel SAARINEN 1873-1950, Albertina ÖSTMAN ja Herman GESELLIUS 1874-1916. Valokuvaaja: C.P. Dyrendahl (D. Nyblin)
Kuvausvuosi: 1893



Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen: Toimiston leima, n.1901