MAATALOUSMINISTERIÖ
Veikko Vennamon johtama maatalousministeriön Asutusasiainosasto (Aso) oli jälleenrakennuskauden keskeinen valvova ja toimeenpaneva viranomaistaho maaseudun rakennus- ja asutustoiminnassa. Maaseudun asutus- ja rakennustoiminnan käytännön suunnittelu ja toteuttaminen sekä valistustyö oli vastaavasti Ason alaisen Maatalousseurojen Keskusliitton (MKL) vastuulla. Paikallistasolla MKL vaikutti erityisesti paikallisten maanviljelys- ja talousseurojen kautta.
Talvisodan jälkeen MKL:lla oli merkittävä rooli pika-asutuslainsäädännön käytännön toimeenpanossa. MKL:n asutusvaliokunnan rakennusosasto mm. julkaisi 1941 tyyppipiirustus-sarjan asuin- ja karjarakennuksille sekä saunoille. Sarja sisälsi kaikkiaan 24 omakotityyppiä ja 6 saunatyyppiä siirtoväen pika-asutustoimintaa varten. Yliarkkitehti Urho Orolan johtamassa tyyppisuunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon pika-asutuslain ja pula-ajan vaatimukset mutta myös rakennusten tulevat laajennus- ja täydentämismahdollisuudet. Tilanteen muututtua Karjalan takaisinvaltaamisen takia, MKL:n voimat keskitettiin kuitenkin sinne alueen jälleenrakentamisen organisointiin ja valistustyöhön.
Muuttunut tilanne vaati kuitenkin myös uusia tyyppitalopiirustuksia. Siksi MKL kääntyi 1942 Suomen arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston puoleen, jossa suunnitteltiin kahdeksan kasvavan talotyypin sarja palautettuja alueita varten. Tyypit julkaistiin myös RT-kortteina (Arkkitehti 1943, 65-74). Kuusi tyypeistä oli tarkoitettu tavallisiksi maalaisasuntotyypeiksi ja kaksi rintamalla armeijan toimesta valmistettaviksi asevelitaloiksi. Sodan päättymisen jälkeen 1945 MKL:n toimesta julkaistiin 18 asuntotyyppiä käsittävä kokoelma, jota kuitenkin mm. arkkitehti Claus Tandefelt voimakkaasti kritisoi Arkkitehti-lehdessä (Arkkitehti 1945, 22-23). Tyypistö uudistettiinkin vuonna 1947 13:n asuntotyypin kokoelmalla. Vielä 1952 Aso julkaisi 15 tyyppiä käsittävän AS-rakennustyypistön, joka noudattelee hyvin tarkasti jälleenrakennuskauden tyyppitalosuunnittelun ihanteita.
Veikko Vennamon johtama maatalousministeriön Asutusasiainosasto (Aso) oli jälleenrakennuskauden keskeinen valvova ja toimeenpaneva viranomaistaho maaseudun rakennus- ja asutustoiminnassa. Maaseudun asutus- ja rakennustoiminnan käytännön suunnittelu ja toteuttaminen sekä valistustyö oli vastaavasti Ason alaisen Maatalousseurojen Keskusliitton (MKL) vastuulla. Paikallistasolla MKL vaikutti erityisesti paikallisten maanviljelys- ja talousseurojen kautta.
Talvisodan jälkeen MKL:lla oli merkittävä rooli pika-asutuslainsäädännön käytännön toimeenpanossa. MKL:n asutusvaliokunnan rakennusosasto mm. julkaisi 1941 tyyppipiirustus-sarjan asuin- ja karjarakennuksille sekä saunoille. Sarja sisälsi kaikkiaan 24 omakotityyppiä ja 6 saunatyyppiä siirtoväen pika-asutustoimintaa varten. Yliarkkitehti Urho Orolan johtamassa tyyppisuunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon pika-asutuslain ja pula-ajan vaatimukset mutta myös rakennusten tulevat laajennus- ja täydentämismahdollisuudet. Tilanteen muututtua Karjalan takaisinvaltaamisen takia, MKL:n voimat keskitettiin kuitenkin sinne alueen jälleenrakentamisen organisointiin ja valistustyöhön.
 |
Rajakarjalaan tarkoitettu Asevelitalo 43 A1 eli MKL 7 (1943). Tyyppi on jälleenrakennuskaudelle poikkeava siinä mielessä, että sen suunnittelussa on otettu huomioon paikallinen karjalainen rakentamisen perinne. (Orig. MFA) |
Muuttunut tilanne vaati kuitenkin myös uusia tyyppitalopiirustuksia. Siksi MKL kääntyi 1942 Suomen arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston puoleen, jossa suunnitteltiin kahdeksan kasvavan talotyypin sarja palautettuja alueita varten. Tyypit julkaistiin myös RT-kortteina (Arkkitehti 1943, 65-74). Kuusi tyypeistä oli tarkoitettu tavallisiksi maalaisasuntotyypeiksi ja kaksi rintamalla armeijan toimesta valmistettaviksi asevelitaloiksi. Sodan päättymisen jälkeen 1945 MKL:n toimesta julkaistiin 18 asuntotyyppiä käsittävä kokoelma, jota kuitenkin mm. arkkitehti Claus Tandefelt voimakkaasti kritisoi Arkkitehti-lehdessä (Arkkitehti 1945, 22-23). Tyypistö uudistettiinkin vuonna 1947 13:n asuntotyypin kokoelmalla. Vielä 1952 Aso julkaisi 15 tyyppiä käsittävän AS-rakennustyypistön, joka noudattelee hyvin tarkasti jälleenrakennuskauden tyyppitalosuunnittelun ihanteita.
