SUUR-MERIJOEN KARTANO – JUGENDIN HELMI
(6.3.2019 - 8.9.2019)



Suur-Merijoen kartano Viipurin maalaiskunnassa oli jugendarkkitehtuurin kokonaistaideteos ja aikansa julkisin koti. Näyttely esittelee nuorten arkkitehtien, Herman Geselliuksen (1874–1916), Armas Lindgrenin (1874–1929) ja Eliel Saarisen (1873–1950), suunnitteleman kartanon menneessä loistossaan.
 
Suur-Merijoen kartanon rakennutti sveitsiläissyntyinen, Pietarissa vaikuttanut liikemies Maximilian Neuscheller (1860–1919). Neuscheller hankki vuonna 1900 pietarilaisen yläluokan suosimalta Karjalan Kannakselta Suur-Merijoen tilan ja palkkasi lupaavan suomalaiskolmikon suunnittelemaan sinne kesähuvilan perheelleen.
 
Gesellius, Lindgren ja Saarinen olivat perustaneet yhteisen toimiston jo opiskeluaikanaan. He olivat ansioituneet erityisesti Pariisin maailmannäyttelyn Suomi-paviljongin suunnittelijoina. Varakas toimeksiantaja tarjosi arkkitehdeille ainutlaatuisen tilaisuuden: he saivat toteuttaa jugendin ihanteiden mukaisen – joskin harvinaisen ylellisen – kokonaistaideteoksen huonekaluja ja tekstiilejä myöten.
 
Arkkitehtien lisäksi työhön osallistui laaja osaajien joukko käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä, kuten Eric O. W. Ehrström, Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg. 
 
Neuvostoliiton puolelle jatkosodan jälkeen vuonna 1944 jäänyt rakennus on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä.

Museo Milavidan tuottamassa näyttelyssä esitellään kartanosta pelastettuja huonekaluja, sisustusesineitä, veistoksia ja valokuvia. Arkkitehtuurimuseon osiossa pääosaan nousevat museon kokoelmissa olevat Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston akvarellityöt.
 
 
Eliel Saarisen perintö
 
Arkkitehtuurimuseolla on erityinen suhde Eliel Saariseen: Arkkitehtiliitolle vuonna 1952 lahjoitettu Eliel Saarisen kokoelma antoi alkusysäyksen museon perustamiselle 1956. Siitä muodostui perustettavan museon alkupääoma ja tärkein yksittäinen kokoelma.
 
Vuonna 2017 Arkkitehtuurimuseo sai Kansallismuseolta Suur-Merijoen kartanon ja Hvitträskin arvokkaat piirustukset, jotka olivat olleet arkistossa säilytettävinä. Lahjoituksen jälkeen piirustuksia on alettu konservoida. Nyt suurin osa niistä voidaan asettaa yleisön nähtäväksi.
 
Lue näyttelytiedote
 
 
 


Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen: Suur-Merijoen kartanon kirjasto.
Signeerannut Eliel Saarinen 1903.
Alkuperäinen piirustus kuuluu Arkkitehtuurimuseon kokoelmaan.