Oy Laivateollisuus Ab:n asuntoalue Pansio, Turku


Laivaveistämö Oy Laivateollisuus Ab perustettiin sodan jälkeen 1944 tuottamaan sotakorvausteollisuuden tarpeisiin puu- ja rautalaivoja. Kun teollisuusaluetta alettiin rakentaa 1945, pyydettiin arkkitehti Erik Bryggmania suunnittelemaan yhtiön asuntoalue siihen liittyvine rakennuksineen. Alueen toteutus noudattaa pääosin Bryggmanin laatimaa kaavaa. Ainoastaan virkamies- ja insinööriasuinalueen suunnitelmat eivät täysin toteutuneet.

Asuntoalueen pääosan muodostaa Bryggmanin 90:lle työläisperheelle suunnittelemat tyyppipuutalot, jotka on sijoitettu alueelle maastokäyrien mukaan asukkaiden yhteisen palvelukeskuksen ympärille. Talot rakennettiin A. Ahlström Oy:n sarjavalmisteisista osista 1946-47 ja ne on ryhmitelty asemakaavallisen sijaintinsa mukaan toisiinsa liittyviksi yhden - neljän talon "ketjuiksi". Kaikki työväenasunnot olivat alunperin kahden huoneen, keittiön, pesuhuoneen, vaatekomeron sekä liiterirakennuksen käsittäviä tyyppitaloja.


Laivateollisuuden alueen yleisilme on vuosien saatossa säilynyt erittäin hyvin. Yleisimpiä rakennustoimenpiteitä ovat olleet varastosiipirakennusten korvaaminen autotalleilla ja ullakon muuttaminen asuintiloiksi, missä yhteydessä on mm. ikkuna-aukotuksia lisätty ja joitakin rakennuksia hieman korotettu. Myös suuri osa ulko-ovista on vaihdetty nykyaikaisempiin ja vesikattomateriaali muutettu alkuperäisestä ruukkutiilestä mm. muovipinnoitettuun peltiin. Asuinrakennusten hyväkuntoisuus perustuu suurelta osin siihen, että 1970-luvulla kortteleiden 31-35 asunnot siirtyivät asukkaiden muodostaman yhtiön omistukseen.

Laivateollisuuden alueen suojelukysymys nousi ajankohtaiseksi 1989, kun Wärtsilä Meriteollisuus Oy aikoi myydä yhden alueen tonteista kiinteistöyhtiölle. Kaupungin rakennustoimi esitti kuitenkin, että alue asetettaisiin rakennuskieltoon ja esitys meni läpi myös kaupunginvaltuustossa. Aluetta ei suojeltu, mutta vuonna 1995 alueelle vahvistettiin uusi asemakaava, jossa kortteleiden 31-35 asuinrakennukset on varustettu merkinnällä sr eli rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, jolloin rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa muutostöitä. Korttelissa 34 rakennusten merkintä on sr/1 eli rakennusten kadunpuoleisesta julkisivusta saa poistaa ulko-oven ja peittää sen julkisivulaudoituksella. Korttelialueet on vastaavasti varustettu merkinnällä AP/s eli säilytettävien asuinpientalojen korttelialue. Kaavamääräykset edellyttävät myös mm., että rakennuksia korjattaessa on pyrittävä käyttämään alkuperäistä vastaavia rakennusosia, julkisivumateriaaleja jne. Vuonna 1997 alueen rakennuksiin tehdyt muutokset kartoitettiin yksityiskohtaisesti ja ne vahvistettiin rakennusluvilla. Jatkossa rakennuslupia myönnetään vain palauttaville muutoksille.

Pansion Laivateollisuuden alue on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Alueen merkitys perustuu onnistuneen asemakaavan ja yksittäisten rakennusten viimeisteltyjen yksityiskohtien muodostamaan kokonaisuuteen. Yhtenäisyytensä ja kokonaisilmeensä hyvin säilyttäneenä alue on erinomainen rakennus-ja kulttuurihistoriallisen ilmiön kuvastaja. Alueen kokonaisvaltaisessa suunnittelussa on rakennuskannan yhtenäisyyden ja yhdenmukaisten elementtien toistumisen kautta onnistuttu luomaan "pienimittakaavainen ja herkkä inhimillinen asuinmiljöö." (Pesu 2002) Jo heti alueen valmistumisen jälkeen - viimeistelytöiden keskeneräisyydestä huolimatta - arkkitehti Nils Erik Wickbergin mielestä maastamme sai "turhaan hakea toista uutta asuntoaluetta, jossa pohjolan pikkukaupungin tunnelma on tavattu niin herkästi ja viihtyisästi kuin täällä". (Arkkitehti 3/1953, 35)