PUUTALO OY

 
Puutalo Oy:n 40-luvun suosituin tyyppitalo Metsäkoto Jyväskylässä. Tyyppiä muunnettiin 40-luvun aikana useaan kertaan. Kyseinen malli on Toivo Jäntin ja Jorma Järven suunnittelema. (Foto: Puutalo Oy)

Teollisesti esivalmistettujen tyyppitalojen tuotantoa oli aloiteltu jo 1930-luvun lopulla mm. Alvar Aallon ja A. Ahlström Oy :n yhteistyön tuloksena, mutta vasta talvisota oli varsinainen puutaloteollisuuden aktivoitumisen kimmoke. Talvisodan myötä puolustusvoimat tilasi huomattavan määrän parakkeja tilapäistä majoitusta varten. Kun maan puunjalostusteollisuus selvisi tästä muutaman kuukauden projektista kunnialla, saaden samalla tuntumaa sarjatyöhön sekä toimitusten samanaikaiseen hoitamiseen yhtenäisen suunnitelman puitteissa, rohkaisi se aloittamaan suunnitelmat laajamuotoisemman taloteollisuuden aloittamiseksi. Samalla ymmärrettiin yhteistyön tarpeellisuus.

Keväällä 1940 perustivat 21 puunjalostusteollisuuden yritystä puutaloteollisuuden yhteistoimintaelimen Puutalo Oy:n tehostamaan valmiiden puurakennusten ja rakennusten osien teollista valmistusta ja markkinointia. Uuden yhtiön ensimmäinen merkittävä käytännön tehtävä oli Ruotsin lahjatalojen pystyttämisen organisointi, mutta pian tämän jälkeen saatiin myös oma taloteollisuus kunnolla käyntiin. Olennaista oli yhteistyö ruotsalaisten talotehtaiden kanssa, joiden suunnitelmia muokkaamalla arkkitehdit Jorma Järvi ja Erik Lindroos suunnittelivat 1940 myös ensimmäisen Puutalo Oy:n tehdasvalmisteisten puutalojen tyyppitalosarjan. Yhtiön suosituimmiksi omakotitalotyypeiksi 1940-luvulla kehittyivät yksikerroksiset Rauhakoto ja Metsäkoto sekä puolitoistakerroksinen Toivo Jäntin ja Jorma Järven suunnittelema Rauhala. Maatalotyypeistä suosituin oli Syväaho. Lisäksi yhtiön talotyyppivalikoimaan kuului mm. parakkeja, tehdasrakennuksia ja kouluja. Kaiken kaikkiaan jo ensimmäisen 10 toimintavuoden aikana suunniteltujen talotyyppien määrä oli yli 1000 kpl.


Puutalo Oy:n tyyppitalo Rauhakoto Helsingin lähistöllä. (Foto: Pietinen)

Puutalo Oy:n tavoitteena oli yhtiön perustamisesta lähtien myös rakennusjärjestelmien suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystyö sekä niihin liittyvä valistus- ja tiedotustoiminta. Tästä johtuen yhtiö oli läheisessä yhteistyössä mm. 1942 perustetun Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen kanssa. Lisäksi yhtiö suuntautui alusta lähtien aktiivisesti ulkomaan markkinoille. Vaikka yhtiön tavoitteena ei ollut taloudellisen voiton tavoittelu, muodostui sen ulkomaankaupasta 1950-luvulla jopa kansantaloudellisesti merkittävä osa Suomen vientiä. Tärkeimpiä puutalojen ostajamaita olivat Neuvostoliitto, Puola, Tanska, Ranska ja Hollanti.