RAJALTA KOTIIN
Asumisen ratkaisuja turvapaikanhakijoille
 
AAMUKAHVISEMINAARI JA KILPAILUOHJELMAN JULKISTUS
 
Aika Maanantaina 19.10.2015 klo 8.30 – 11.30
Paikka Arkkitehtuurimuseo, Kasarmikatu 24, 2. kerros
 

Kuva: Juho Haavisto
 
 
Tarja Rantala
Mitä edessä myönteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen?
 
Tarja Rantala työskentelee Maahanmuuttajien kotouttaminen -ryhmässä Työ- ja elinkeinoministeriössä
 

Lyhyet muistiinpanot puheenvuorosta
Aikaisemmin Suomeen on tullut noin 3000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Tänä vuonna hakijoita on paljon enemmän. Noin puolet puolet hakijoista saanee oleskeluluvan ja jää Suomeen.
 
Korpihotellit asumisen näkökulmasta
  • Uudessa tilanteessa majoituspaikkoja haettu kiireesti: turvapaikanhakijoita on asutettu muun muassa korpihotelleihin
  • Tärkeintä ollut saada katto jokaisen pään päälle
  • Korpihotelli on kotoutumisen perspektiivistä huonoin vaihtoehto
  • Turvapaikanhakijat ovat “limbotilassa” –  jäänkö tänne vai lähdenkö muualle?
  • TEM ja ELY-keskukset ohjaavat oleskeluluvan saaneet kuntiin
  • Kunnille on vapaaehtoista ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, jotka lähtevät työn ja yhteyksien perään
  • Asunto löytyy joskus myös omatoimisesti. Tähän ei ole estettä viranomaisten puolelta.
Maahanmuutto edistää kaupungistumista, kun turvapaikanhakijat hakeutuvat pääkaupunkiseudulle, isoihin kasvukeskuksiin. Maaseudulle asettuminen vaatii erityistä suhdetta alueeseen – urbaani kaupunki on luontevin kohde: sinne halutaan ja sieltä löytyy työpaikkoja.
 
OECD:n tutkimus vahvistaa, että ihmiset menevät työpaikka edellä, vasta toisena kriteerinä asunto.
 
Arkkitehtuurikilpailun kannalta tärkeää
  • Fokus kaupunkimaisiin ja monimuotoisiin olosuhteisiin.
  • On vaikea sanoa tai ennustaa, millaisia ihmisiä Suomeen tulee: tällä hetkellä Suomeen on tullut yksinäisiä miehiä, aiemmin perheitä. Jatkossa voi tulla paljon perheenyhdistämisiä.
  • Vuoden päästä tilanne voi olla hyvin toisenlainen. Vaaditaan mobiileja ratkaisuja.
  • Kantaväestö suhtautuu suuriin ryhmiin pelokkaasti
  • Ihmiset kaipaavat omanlaistaan kotia
  • Asunto oleellinen: sen kautta tarjoutuvat ensimmäiset kontaktit suomalaiseen yhteiskuntaan, naapureihin ja niin edelleen.
  • Asumispolitiikassa on onnistuttu kokonaisuudessa hyvin: maahanmuuttolähiöitä ei ole monia, hajasijoitus (ympäri kaupunkeja, ympäri Suomea) on keskimäärin onnistunut.