Tämä sivusto esittelee Arkkitehtuurimuseon kokoelmien kunnan- ja seurantaloihin liittyvää aineistoa. Tiedot on kerätty piirustuskokoelmasta, kuvakokoelmasta ja kilpailuarkistosta sekä kirjaston lehtikokoelmasta. Museon kokoelmisssa oleva piirustus- ja kuvamateriaali on seurantalojen osalta varsin vähäinen eikä anna aivan oikeaa kuvaa talotyypin levinneisyydestä. Suomessa oli vuonna 1939 runsaat 2400 seurantaloa tai talo-osuutta. Museon kokoelmista löytyy kuitenkin vain 66:n seurantalon piirustukset, sillä seurantalojen luonteeseen kuului, että ne rakennettiin talkoilla. Arkkitehtuurimuseon kokoelmiin on kuitenkin tallennettu tietoa pääasiallisesti vain arkkitehtien suunnittelemista rakennuksista. Seurantalojen rakentaminen koettiin yhteiseksi saavutukseksi, mistä syystä suunnittelijaa ei usein edes mainittu. Taloja rakennettaessa ei välttämättä käytetty lainkaan piirustuksia. Toisaalta seurojen aktiivijäsenet, esimerkiksi rakennusmestarit ja taiteilijat, saattoivat lahjoittaa talojen piirustukset seuralle.

Talkoilla rakennetuista seurantaloista löytyy museon kokoelmista muutamia hajatietoja, mutta kuvia ja piirustuksia ei lainkaan. Päätellen museolle lahjoitetuista piirustusjäämistöistä, arkkitehdit suunnittelivat eniten suojeluskuntataloja. Kokoelmasta löytyy lähes 30 talon suunnitelmat. Työväentaloja on yhdeksän ja ”muita seurantaloja” kaksitoista. Nämä ovat suurimmat ryhmät.

Seurantaloista järjestettiin arkkitehtuurikilpailuja 1800-luvun lopulta lähtien. Varhaisin on vuonna 1883 pidetty Helsingin Vapaapalokunnan talon kilpailu, jonka voitti arkkitehti Theodor Höijer.

Mustavalkokuva Thedor Höijerin suunnittelemasta Helsingin vapaapalokunnan talosta. Rakennus on kolmikerroksinen ja edustaa tyyliltään uusrenessanssia.

Theodor Höijer: Helsingin vapaapalokunnan talo 1888 (talo purettu 1967). (Kuva: Iffland)

Vilkkaimillaan kilpailuja pidettiin 1900-luvun alussa ja suojeluskuntatalojen osalta 1920-luvulla. Museon kokoelmista löytyy kirjallistamateriaalia ja piirustuksia näistä kilpailuista. Piirustuksia on myös niistä ehdotuksista, joita ei palkittu.

Joistakin talotyypeistä tehtiin mallipiirustuksia. Tämä tarkoitti sitä, että arkkitehti tai rakennusmestari piirsi muutamia tyyppitaloja. Samojen piirustusten mukaan rakennettiin sitten taloja eri paikkakunnille. Opetusministeriö järjesti esimerkiksi 1948 kilpailun nuorisoseurantalojen tyyppipiirustuksista. Museon kilpailuarkistossa on tämän kilpailun ohjelma sekä muutamia piirustuksia ruotsinkielisen Bostadsföreningenin för svenska Finland r.f:n tyyppiseurantaloista.

Mallipiirustus seurantalosta. Piirustuksessa puurakenteinen seurantalo on kuvattu ihmisten ympäröimänä puisessa rinteessä.

Eva Kuhlefelt-Ekelund: Nuorisoseurojen tyyppitalo Bostadsföreningen för svenska Finland r.f:lle 1954. (MFA)

Seurantalot on ryhmitelty sivustolle tyypeittäin. Lista noudattelee ”Yhdessä rakennetut”-kirjan lopussa olevaa talojen esittelyä. Sivuston lopussa on luettelo seurantaloista, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään. Kunkin osion kohdalle on merkitty kokoelmista löytyvät piirustukset, kuvat sekä tietoa kilpailuista. Kohteista on merkitty perustiedot ja kilpailujen osalta myös tieto siitä, onko rakennus toteutettu, mikäli tieto on ollut helposti löydettävissä.