SOSIAALIMINISTERIÖ
Sosiaaliministeriö julkaisi arkkitehti Elias Paalasen suunnittelemat tyyppipiirustuskokoelmat asutuskeskusten tarpeisiin jo 1922-24 ja 1935. Vuonna 1939 sosiaaliministeriö julisti omakotirakennusten tyyppipiirustuskilpailun, jonka kaikki kolme ryhmää voitti arkkitehti Kaj Englund. Yhdessä kilpailuehdotuksessaan Englund toi myös esille ns. kasvavan talon idean - periaatteen, joka sittemmin esiintyi useissa sodanjälkeisen rakennuskauden tyyppikokoelmissa. Vuodesta 1941 vuoteen 1945 sosiaaliministeriö julkaisi useita kymmeniä Englundin suunnittelemia omakotityyppipiirustuksia kaupunkien ja asutuskeskusten tarpeisiin. Varhaiset talotyypit olivat pääosin yksikerroksisia, kun taas kaikki vuoden 1945 tyypeistä olivat puolitoistakerroksisia.
Tyyppitalosuunnittelun lisäksi sosiaaliministeriön kautta hoidettiin lainoitustoimintaa, jonka päämäärä oli asutuskeskusten asuntotilanteen parantaminen. Sosiaaliministeriön lainaehdot vuodelta 1940 määrittelivät mm. lainoitettavien rakennusten pinta-alat, jotka 1940 olivat vähintään 38 m² ja enintään 80 m². Vuonna 1944 uudistetut ohjeet lainoitettavista omakotitaloista kielsivät "säästäväisyyssyistä" mm. saunan ja pesutuvan, korkeiden ullakkotilojen (ullakon keskihuonekorkeus sai olla enintään 2,20 m), parvekkeen ja pinta-alaltaan "kohtuuttoman suurien" ikkunoiden rakentamisen (Kairamo 1980, 45).
Sosiaaliministeriö julkaisi arkkitehti Elias Paalasen suunnittelemat tyyppipiirustuskokoelmat asutuskeskusten tarpeisiin jo 1922-24 ja 1935. Vuonna 1939 sosiaaliministeriö julisti omakotirakennusten tyyppipiirustuskilpailun, jonka kaikki kolme ryhmää voitti arkkitehti Kaj Englund. Yhdessä kilpailuehdotuksessaan Englund toi myös esille ns. kasvavan talon idean - periaatteen, joka sittemmin esiintyi useissa sodanjälkeisen rakennuskauden tyyppikokoelmissa. Vuodesta 1941 vuoteen 1945 sosiaaliministeriö julkaisi useita kymmeniä Englundin suunnittelemia omakotityyppipiirustuksia kaupunkien ja asutuskeskusten tarpeisiin. Varhaiset talotyypit olivat pääosin yksikerroksisia, kun taas kaikki vuoden 1945 tyypeistä olivat puolitoistakerroksisia.
Tyyppitalosuunnittelun lisäksi sosiaaliministeriön kautta hoidettiin lainoitustoimintaa, jonka päämäärä oli asutuskeskusten asuntotilanteen parantaminen. Sosiaaliministeriön lainaehdot vuodelta 1940 määrittelivät mm. lainoitettavien rakennusten pinta-alat, jotka 1940 olivat vähintään 38 m² ja enintään 80 m². Vuonna 1944 uudistetut ohjeet lainoitettavista omakotitaloista kielsivät "säästäväisyyssyistä" mm. saunan ja pesutuvan, korkeiden ullakkotilojen (ullakon keskihuonekorkeus sai olla enintään 2,20 m), parvekkeen ja pinta-alaltaan "kohtuuttoman suurien" ikkunoiden rakentamisen (Kairamo 1980, 45).
 |
Sosiaaliministeriön tyyppitalo nro 41 (49 m²). Piirustukset päivätty 31.12.1942. (Orig. MFA |
