Suojeluskuntatalot
Suojeluskuntia alettiin perustaa itsenäistymisen jälkeen, kun Suomella ei ollut omaa armeijaa, mistä syystä maahan perustettiin vapaaehtoisia puolustusjoukkoja eli suojeluskuntia. Elokuussa 1918 vahvistettu asetus johti mittavaan rakennustoimintaan. Suojeluskuntien päämajoja rakennettiin 1920-luvun puolestavälistä lähtien joka puolelle Suomea. Vuosina 1934 ja 1936 suojeluskuntajärjestöt tilasivat puolustusvoimissa työskennelleeltä Niilo Niemeltä rakennusten tyyppipiirustuksia. Niiden mukaan ei kuitenkaan rakennettu yhtään taloa.
Suojeluskuntataloihin sijoitettiin mitä erilaisimpia toimintoja. Yleensä niissä kaikissa oli piiriesikunnan tilat, ammus-ja asevarastot sekä juhlasali ja urheilutilat. Suurimmissa taloissa kuten Jyväskylässä ja Helsingissä oli varattu tilat myös elokuvien esittämiselle sekä ravintolalle.
Pienimmillä paikkakunnilla talot pystytettiin talkoilla. Isommilla paikkakunnilla ja kaupungeissa päämajat olivat arkkitehtien piirtämiä, samoin kuin työväentalotkin. Suojeluskunnat lakkautettiin 1944, minkä jälkeen talot siirtyivät muille seuroille tai muuhun käyttöön.
(Lähde: Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala (toim): Yhdessä rakennetut – Suomalaiset seurantalot. Suomen kotiseutuliitto 2008.)
Piirustuksia kokoelmassa
Kuvia kokoelmassa
Kilpailut
Suojeluskuntia alettiin perustaa itsenäistymisen jälkeen, kun Suomella ei ollut omaa armeijaa, mistä syystä maahan perustettiin vapaaehtoisia puolustusjoukkoja eli suojeluskuntia. Elokuussa 1918 vahvistettu asetus johti mittavaan rakennustoimintaan. Suojeluskuntien päämajoja rakennettiin 1920-luvun puolestavälistä lähtien joka puolelle Suomea. Vuosina 1934 ja 1936 suojeluskuntajärjestöt tilasivat puolustusvoimissa työskennelleeltä Niilo Niemeltä rakennusten tyyppipiirustuksia. Niiden mukaan ei kuitenkaan rakennettu yhtään taloa.
 |
Ole Gripenberg: Keski-Pohjanmaan suojeluskuntatalo Vartiolinna 1928. Kuva: Heikki Lehmusto. |
Suojeluskuntataloihin sijoitettiin mitä erilaisimpia toimintoja. Yleensä niissä kaikissa oli piiriesikunnan tilat, ammus-ja asevarastot sekä juhlasali ja urheilutilat. Suurimmissa taloissa kuten Jyväskylässä ja Helsingissä oli varattu tilat myös elokuvien esittämiselle sekä ravintolalle.
 |
Alvar Aalto: Jyväskylän suojeluskuntatalo, elokuvateatteri 1929. Kuva: Päijänne. |
Pienimmillä paikkakunnilla talot pystytettiin talkoilla. Isommilla paikkakunnilla ja kaupungeissa päämajat olivat arkkitehtien piirtämiä, samoin kuin työväentalotkin. Suojeluskunnat lakkautettiin 1944, minkä jälkeen talot siirtyivät muille seuroille tai muuhun käyttöön.
(Lähde: Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala (toim): Yhdessä rakennetut – Suomalaiset seurantalot. Suomen kotiseutuliitto 2008.)
Piirustuksia kokoelmassa
Kuvia kokoelmassa
Kilpailut
