Tapiolantien eteläpuoli

Itäisen lähiön metsäinen eteläosa liittyy Otsolahden merimaisemaan Rantaluhdan välityksellä, lännessä lisäksi Leimuniityn avaraan maisematilaan. Alueen keskellä kohoaa Nallikallio, jonka laki on jätetty rakentamatta. Alue rakennettiin pääosin 1955-57.

Näkymä lännestä. Vas. Itäisen lähiön keskus, oik. Kontiontien rivitalot. Tapiolantie linjaamatta. (Foto: Aerofoto/ MFA)

As. Oy Kontiontie 3:n viisi rivitaloa (Kaija ja Heikki Siren) rakennettiin ennen samojen suunnittelijoiden Kimmeltien rivitaloja. Rivitalojen eteen 1960-luvun alussa rakennetut viisi tasakattoista omakotitaloa on nekin tehty Sirenien periaatteiden mukaan.

Viljo Revellin neljä tornitaloa - kaksi As. Oy Otsontornia ja As. Oy Otsonkulma sekä näitä myöhemmin, 1961, valmistunut As. Oy Nallentorni - reunustavat Nallikalliota idässä.

Korkean kalliopaljastuman, Nallikallion, lakea kiertää kolme As. Oy Kontionpesän ja As. Oy Isokontion lamellitaloa (Markus Tavio). Asuntosäätiö sijoitti 1962 alueen tuntumaan, Tapiolantien viereiseen puistoon kuvanveistäjä Helvi Hyvärisen punagraniittisen Ilves ja pentu -veistoksen.

Pienoismalli. Edessä Nallenpolun pistetalot, keskellä Taiteilijatalo ja Karhunpojat, taustalla Revellin kolme tornitaloa. (Foto: Troberg/Asuntosäätiö)

Tapiolantien varren kuudessa As. Oy Nallenpolun pistetalossa (Esko Suhonen ja Esko Hyvärinen) on asuntojen lisäksi myymälöitä ja työhuoneita. Asunnot on eristetty porrashuoneen melusta tuulikaapilla. Asuntojen parvekkeet avautuvat merelle, lounaaseen.

Edellisten sekä Revellin tornien tuntumaan sijoittuvat Suomen taiteilijaseuran rivitalo ja neljän kerrostalon muodostama ryhmä, As. Oy Karhunpojat (Aulis Blomstedt).

As. Oy Otsonpesän viisiasuntoisen luksusrivitalon (Kaija ja Heikki Siren) sijainti Otsolahden tuntumassa aiheutti aikanaan polemiikkia.