Työväentalot

VPK:n talot ja työväentalot olivat pääsääntöisesti suurempia kuin muut seurantalot. Jälkimmäisiä rakennettiin paljon vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Vuonna 1916 työväentaloja oli jo 940, enemmän kuin kirkkoja koko Suomessa. Turkuun 1889 valmistunut työväenyhdistyksen talo on oletettavasti Suomen vanhin. Turkuun valmistui sittemmin 1930-luvulla uusi funkistyylinen työväentalo, joka oli arkkitehti Ilmari Ahosen piirtämä. Tampereen vuonna 1900 rakennettu työväentalo oli ensimmäinen kivitalo. Helsingin Siltasaareen valmistui 1907 arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema komea graniittilinna, jossa toimii edelleenkin ravintola Juttutupa.

Karl Lindahl: Helsingin
työväenyhdistyksen talo 1907.
(Kuva: Simo Rista)

"Juttutupa" oli merkitty myös Gesellius-Lindgren-Saarisen toimiston 1904 tekemään suunnitelmaan Helsingin työväentaloksi. Vuonna 1926 rakennusmestari Heikki Siikonen laati tiettävästi ensimmäiset työväentalojen tyyppipiirustukset. Niitä soveltaen rakennettiin useita työväentaloja.

Työväenyhdistysten taloissa toimi usein myös urheiluseuroja ja jopa pankkien toimipisteitä. Taloissa oli myös kirjasto, lehtienlukusali ja ravintola. Sisällissodan aikana työväentalot toimivat punakaartien tukikohtina, mistä syystä valkoiset takavarikoivat ne sodan jälkeen. Rakennukset palautettiin sittemmin työväenyhdistyksille.

(Lähde: Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala (toim): Yhdessä rakennetut – Suomalaiset seurantalot. Suomen kotiseutuliitto 2008.)

Piirustuksia kokoelmassa
Kuvia kokoelmassa
Kilpailut