Vapaapalokuntien talot
Vapaapalokunta-aate tuli Suomeen Ruotsista. Kaupunkien toistuvat suurpalot vauhdittivat palokuntien syntyä. Ensimmäinen VPK perustettiin Turkuun 1838. Ensimmäiset VPK:n talot valmistuivat kuitenkin Vaasaan ja Jyväskylään vasta 1887. VPK:n talot ja työväentalot olivat yleensä suurempia kuin muut seurantalot. Helsinkiin ja Turkuun rakennettiin komeat kivitalot. Helsingin VPK:n suunnitteli kilpailuvoiton jälkeen arkkitehti Theodor Höijer. Rakennus valmistui Keskuskatu 7:ään 1889. Turun VPK:n suunnitteli Karl Viktor Reinius ja se valmistui 1892. Haminan VPK:n talon suunnitteli 1890 Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Signe Hornborg. VPK:n talojen yhteydessä oli yleensä erillinen rakennus sammutuskalustoa varten. 1910-luvulta lähtien taloihin tehtiin tornit letkujen kuivatusta varten.
(Lähde: Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala (toim): Yhdessä rakennetut – Suomalaiset seurantalot. Suomen kotiseutuliitto 2008.)
Piirustuksia kokoelmassa
Kuvia kokoelmassa
Kilpailut
Vapaapalokunta-aate tuli Suomeen Ruotsista. Kaupunkien toistuvat suurpalot vauhdittivat palokuntien syntyä. Ensimmäinen VPK perustettiin Turkuun 1838. Ensimmäiset VPK:n talot valmistuivat kuitenkin Vaasaan ja Jyväskylään vasta 1887. VPK:n talot ja työväentalot olivat yleensä suurempia kuin muut seurantalot. Helsinkiin ja Turkuun rakennettiin komeat kivitalot. Helsingin VPK:n suunnitteli kilpailuvoiton jälkeen arkkitehti Theodor Höijer. Rakennus valmistui Keskuskatu 7:ään 1889. Turun VPK:n suunnitteli Karl Viktor Reinius ja se valmistui 1892. Haminan VPK:n talon suunnitteli 1890 Suomen ensimmäinen naisarkkitehti Signe Hornborg. VPK:n talojen yhteydessä oli yleensä erillinen rakennus sammutuskalustoa varten. 1910-luvulta lähtien taloihin tehtiin tornit letkujen kuivatusta varten.
(Lähde: Anna-Maija Halme ja Leni Pakkala (toim): Yhdessä rakennetut – Suomalaiset seurantalot. Suomen kotiseutuliitto 2008.)
Piirustuksia kokoelmassa
Kuvia kokoelmassa
Kilpailut
