Könönpelto, Varkaus

Varkauden alueelle tarvittiin 1940-luvun vaihteessa lisää asuntoja ja paikkakunnan suuri vaikuttaja ja maanomistaja A. Ahlström Oy katsoi järkeväksi perustaa paikkakunnalle kokonaan uusi omakotialue. Alueen sijaintipaikaksi valittiin yhtiön mailla sijaitseva Könönpelto Varkauden keskustan itäpuolelta. Suunnittelu alkoi 1941-42, kun Alvar Aalto laati yhtiön toimeksiannosta alueelle asemakaavan. Alue käsitti aluksi rautatien eteläpuolisen alueen, johon Aalto suunnitteli sijoitettavaksi toistakymmentä pientalokorttelia. Kaava määritteli myös asuintontille rakennettavan talotyypin (yhtiön tyyppitalomallistosta) sekä rakennusten sijoittelun tontille. Tieverkosto oli suunniteltu siten, että aluetta reunustavilta suuremmilta teiltä oli alueelle vain muutama liittymä. Alueen sisäiset tiet olivat kylätiemäisen kapeita ja maaston muotoja noudattelevia.

Ensimmäisenä alueelle rakennettiin vuonna 1942 kymmenen A. Ahlström Oy:n sotaveteraaneille tarkoittamaa pientaloa eli nk. invaliditaloa. Talot olivat Alvar Aallon suunnitteleman AA-järjestelmän tyyppiä 35 ja ne myytiin yhtiön palveluksessa olleille, sodassa haavoittuneille miehille nimellistä korvausta vastaan. Jatkosodan aikana rakennustoiminta alueella pysähtyi, mutta välirauhan tultua rakennustoiminta käynnistyi uudelleen ja Aalto suunnitteli 1944 aiempaa suunnitelmaansa vastaavan asemakaavan myös rautatien pohjoispuoliselle alueelle. Syksyllä 1945 Könönpellon alueelle oli kaavotettu jo yhteensä 370 pientalotonttia. Alueen talot rakennettiin nyt yhtiön uuden A-talomalliston mukaan. Tarjolla oli viisi talotyyppiä, joita sai rakentaa vain kaavassa ennalta määrätyille tonteille.

A-talo-tyyppejä 1.41 Könönpellossa. Tyyppi perustuu suoraan Aallon aiemmin alueelle suunnittelemiin invaliditaloihin (AA-järjestelmän tyyppi 35). (Foto: Roos)

Sodan jälkeen A. Ahlström Oy lahjoitti Könönpellosta 204 tonttia yhtiössä työskennelleille rintamamiehille. Lahjoituksen ehtona oli jääminen yhtiön palvelukseen. Käytännössä lahjoitus tapahtui velkakirjaa vastaan, mutta asukas sai velkansa kuitatuksi asumalla tontillaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Muuten yhtiön tonttipolitiikka oli se, että tontteja ei vuokrattu, vaan ne myytiin asukkaille. Näin yhtiö pyrki estämään keinottelua ja sitouttamaan asukkaita omaan taloonsa sekä asuinalueensa kehittämiseen ja kunnossapitoon. Alueen talot oli mahdollista rakentaa omatoimisesti itsehankituilla materiaaleilla tai talotehtaan valmiita elementtejä käyttäen. Omatoimiseen rakentamiseen yhtiö tarjosi rakennuspiirustuksia ja yksityiskohtaiset työselitykset, joita rakentaessa oli noudatettava. Tehdasvalmisteinen talo tuli vastaaavasti yhtiön pystyttämänä n. 20% halvemmaksi kuin omatoimisesti pystytettynä. Näillä toimilla yhtiö pyrki ohjaamaan Könönpellon rakentumista voimakkaasti tarkoituksenaan luoda "tarkoituksenmukainen, nykyaikainen, siisti ja viihtyisä yhdyskunta." (Warkauden tehtaan omakoti-toiminta, 4)

Könönpelto on vuosien saatossa säilyttänyt hyvin asemakaavalliset periaatteensa, mutta alueen rakennuskanta on kokenut paljon epäyhtenäistäviä muutoksia. Vaikka yhtiö tarjosi talotyypeilleen laajennusvaihtoehtoja, on laajennuksia ja kunnostuksia tehty yksilöllisten mieltymysten mukaan alueen kokonaisilmeestä poiketen. Koska talotyyppien alkuperäinen ilme perustui niukkaan detaljointiin, muutokset esim. julkisivumateriaaleissa tai ikkunoissa voivat muuttaa talojen kokonaisilmettä radikaalisti. Positiivista on kuitekin se, että vain harvoja Könönpellon alkuperäisen rakennuskannan kohteista on korvattu uudisrakennuksilla.

Könönpellon alueelle vahvistettiin 18.3.1999 uusi asemakaava. Kaavassa invaliditalojen ja A-talojen alue on merkitty erillispientalojen alueeksi, jossa aluueen yleisilme eli rakennuskanta ja katukuva on säilytettävä. Kaavassa mm. supistettiin tonttien kerrosneliömääriä ja rakennusten laajentaminen sallitaan vain tontin pihan puoleiselle alueelle. Yksityiskohtaisemmat määräykset koskevat mm. kattokulmia ja rakennusten väritystä. Könönpellon alueen suojelu on Museoviraston lausuntokierroksella parasta aikaa.