Alvar Aallon maiseman helmet

KOHDE 1: 

Kuva: Alvar Aalto, Paimion parantola. Alvar Aalto -säätiö.

Paimion tuberkuloosiparantola, 1928–1929, 1930–1932
Lääkärien ja virkailijoiden asunnot 1931–1933 
Sairaanhoitajien asunnot 1960–1962 

Paimion parantola valmistui aikana, jolloin tuberkuloosi oli Suomessa kansantauti. Havumetsällä katsottiin tuolloin olevan keuhkoja puhdistava vaikutus, siksi tuberkuloosiparantolat rakennettiin mäntykankaille. Aalto sijoitti sairaalan lounaaseen viettävälle rinteellä, siten että potilashuoneet ja ruokailutilat ovat aamuauringon puolella. Itse rakennus edusti modernia arkkitehtuuria uudenaikaisine betonirakenteineen ja kattoterasseineen.  

Valkoinen tornimainen rakennus tumman vihreällä taustalla.
Valkoiset vuoret, mutkitteleva joki ja muutama kuusisilhuetti tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesti kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 2:

Sunilan tehdas- ja asuinalue, 1936–1937
Tehdasta laajennettu 1950–1953 

Sunilan tehdas sijaitsee Kotkassa, Kymijoen vesistön suistossa kallioisella Pyötisen saarella. Aalto tutustui alueeseen kesällä 1936. Tehdasalueen teknillinen suunnittelu ja tuotantolaitosten sijoittelu oli pitkälti insinööri Lauri Kannon käsialaa. Aallon varsinaiseksi suunnittelualueeksi tuli tehtaan työntekijöiden asuinalue mantereen puolella. Rakennukset sijoittuvat vapaasti metsään, työntekijöiden pienkerrostalot on sijoitettu viuhkamaisesti urheilukentän rinteeseen, ainoastaan toimihenkilöiden asuintalot alueen eteläreunalla olivat aidattuja.   

Valkoiset vuoret, mutkitteleva joki ja muutama kuusisilhuetti tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 3:

Kuva: Alvar Aalto, Villa Mairea. Gustaf Welin, 1939, Alvar Aalto -säätiö.
Kuva: Alvar Aalto, Villa Mairea. Martti Kapanen, 1980, Alvar Aalto -säätiö.

Villa Mairea, 1938–1939

Villa Mairea suunniteltiin Aallon ystäville, Maire ja Harry Gullichsenille, yhdelle suomalaisen metsäteollisuuden omistajasuvulle. Villa Mairea sijaitsee Lounais-Suomessa Noormarkussa, sen ruukista koilliseen alkavan laajan metsävyöhykkeen kupeessa omalla metsäkumpareella, topografisesti sen korkeimmalla kohdalla. ”Se on katkeamattoman havumetsärenkaan ympäröimä ja eristämä.” Aalto haki ratkaisua kauan, ennen kuin päätyi lopulliseen suunnitelmaan: kohotettuun puutarhatasanteeseen uima-altaineenOmana aikanaan poikkeuksellisen ja kansainvälisesti ainutlaatuisen uima-altaan erottaa ympäröivästä metsästä japanilaisvaikutteinen keinotekoinen kumpare, mäki, jonka päälle on istutettu hopeapajuja.  

Valkoiset vuoret, mutkitteleva joki ja muutama kuusisilhuetti tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 4:

Kuva: Alvar Aalto, Otaniemen kampus. Maija Holma, 2007, Alvar Aalto -säätiö.
Kuva: Alvar Aalto, Otaniemen kampus. Maija Holma, 1997, Alvar Aalto -säätiö.

Teknillisen korkeakoulun asemakaava 1949–1968
Päärakennus, 1949, 1953–1955, toteutus 1961–1964 
Kirjasto, 1964–1970 

Valtio hankki Otaniemen Teknillisen korkeakoulun alueen Espoosta vuonna 1949, ja julkisti samana vuonna alueen asemakaavakilpailun.  Aalto voitti kilpailun hyödyntämällä alueen vanhaa kulttuurimaisemaa, johon oli kuulunut kaksi kartanoa, Otaniemi ja Hagalund, kartanopuistoineen. Aallon asemakaava nojaa Otaniemen maastosta löytyviin ’seitsemään kukkulaan’: päärakennus, kirjasto, arkkitehtuuriosasto, teekkaritalo, henkilökunnan ja opiskelijoiden asuinrakennukset, vesitorni ja VTT:n tutkimuskeskus. 

Kolme valkoista vuoristomaista ääriviivaa tummanvihreällä taustalla.
Valkoiset vuoret, mutkitteleva joki ja muutama kuusisilhuetti tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 5: 

Kuva: Alvar Aalto, Jyväskylän yliopiston kampus. Alvar Aalto -säätiö.
Kuva: Alvar Aalto, Jyväskylän yliopiston kampus. Alvar Aalto -säätiö.

Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu, nyk. yliopisto 1951, 1952–1955 
muutos- ja laajennustöitä 1962–1966/ 1968–1969/ 1969–1976/ 1991 ja 1998 

Suomen ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863. Konstantin Kiseleff suunnitteli kaupunkia halkovan Harjun lounaiskulmaan sille rakennukset vuosina 1879–1883. Alueen ensimmäinen puutarhasuunnitelma 1880-luvulta sisälsi mm. omenapuutarhan ja Aallolle lapsuudesta tutun Moirislammen lehtoineen. Aallosta tuli laajenevan korkeakoulun suunnittelija kilpailuvoiton myötä 1951.   

Kolme valkoista vuoristomaista ääriviivaa tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 6:

Kuva: Alvar Aalto, Säynätsalon kunnantalo. Maija Holma, 2002, Alvar Aalto -säätiö.

Säynätsalon asemakaava 1942–1947, 1966
Osittain toteutunut 
Kunnantalo 1949–1952 

Säynätsalon kunnan muodosti kolme Päijänteen mäkistä ja kallioista saarta, Säynätsalo, Lehtisaari ja Muuratsalo. Vuonna 1942 vaneritehtaan johto tilasi Aallolta asemakaavan Säynätsalon saarelle. Kaava myötäili saaren maastoa, ja sen korkeimmalle kohdalle Aalto suunnitteli kulttuurikeskuksen urheilukenttineen. Kaavan mukaan saari yhdistettiin mantereeseen siltapenkereellä. Tehtaalle vievän tien jatkeeksi Aalto suunnitteli kolmionmuotoisen avoimen piazzan, jonka kärki nousi kirkolle vievää tietä kohden. 

Valkoiset vuoret, mutkitteleva joki ja muutama kuusisilhuetti tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 7:

Kuva: Alvar Aalto, Kansaneläkelaitoksen pääkonttori. Maija Holma, 1997, Alvar Aalto -säätiö.
Kuva: Alvar Aalto, Kansaneläkelaitoksen pääkonttori. Maija Holma, 1997, Alvar Aalto -säätiö.

Kansaneläkelaitos, 1953–1959
muutoksia 1959–1960, 1964–1967, 1970, 1986 

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä. Aalto ratkaisi kolmiomaisen tontin suunnittelemalla rakennuksesta ”teknillisesti katsoen yhden ainoan rakennuksen”, jonka maanpäälliset osat nousevat erikorkuisina massoina keskelle jäävän pienoistorin reunoille.   

Valkoiset vuoret, mutkitteleva joki ja muutama kuusisilhuetti tummanvihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 8:

Kuva: Alvar Aalto, Muuratsalon koetalo. Maija Holma, 1995, Alvar Aalto -säätiö.
Kuva: Alvar Aalto, Muuratsalon koetalo. Maija Holma, 1995, Alvar Aalto -säätiö.

Muuratsalon koetalo, 1952–1954

Aalto hankki Säynätsalon kuntaan kuuluneesta Muuratsalon saaresta kallioisen tontin vuonna 1951. Koetalolle kuljettiin vuoteen 1957 asti vesiteitse. Tontin pääpiirteinä ovat jyrkän länteen ojentuvan kallioniemen lisäksi matala hiekkapoukama ja pääosin mäntypuinen metsä.   

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema

KOHDE 9: 

Kuva: Alvar Aalto, Seinäjoen kirkko ja seurakuntakeskus. Maija Holma, 1997, Alvar Aalto -säätiö.
Kuva: Alvar Aalto, Seinäjoen kirkko ja seurakuntakeskus. Alvar Aalto -säätiö.

Seinäjoen kaupunkikeskus, suunnittelukilpailu, 1958
Seinäjoen kirkko 1951–1956, toteutus 1958–1962 
Seurakuntakeskus, 1956, toteutus 1962–1967 
Kaupungintalo, ’kaupungintalo A’, 1958, toteutus 1959–1960 
Kirjasto, 1960–1965 
Teatteri, 1961–1969, toteutus 1984–1987 
Virastotalo, 1964– 

Seinäjoen keskusta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan tasangolla, joka on vanhaa merenpohja-aluetta. Maata muotoilemalla ja rakennusten korkeutta varioimalla Aalto loi keskukseen kokonaan uuden maisemakokonaisuuden. Keskustaa yhdistää rakennuksien sulkema pitkäomainen toriaukio: Se muodostaa akselin jonka toisessa päässä on virastotalo ja toisessa kirkko. Aukioita reunustaa teatteri, kaupungintalo ja kirjasto – alueen ulkoreunalla sijaitsevat eri kokoiset viherkaistaleet, jotka rajautuvat katuverkostoon. 

Kolme valkoista vuoristomaista ääriviivaa tummanvihreällä taustalla.
Valkoinen tornimainen rakennus tumman vihreällä taustalla.

Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema