Alvar Aallon maiseman helmet
KOHDE 1:
Paimion tuberkuloosiparantola, 1928–1929, 1930–1932
Lääkärien ja virkailijoiden asunnot 1931–1933
Sairaanhoitajien asunnot 1960–1962
Paimion parantola valmistui aikana, jolloin tuberkuloosi oli Suomessa kansantauti. Havumetsällä katsottiin tuolloin olevan keuhkoja puhdistava vaikutus, siksi tuberkuloosiparantolat rakennettiin mäntykankaille. Aalto sijoitti sairaalan lounaaseen viettävälle rinteellä, siten että potilashuoneet ja ruokailutilat ovat aamuauringon puolella. Itse rakennus edusti modernia arkkitehtuuria uudenaikaisine betonirakenteineen ja kattoterasseineen.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesti kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 2:
Sunilan tehdas- ja asuinalue, 1936–1937
Tehdasta laajennettu 1950–1953
Sunilan tehdas sijaitsee Kotkassa, Kymijoen vesistön suistossa kallioisella Pyötisen saarella. Aalto tutustui alueeseen kesällä 1936. Tehdasalueen teknillinen suunnittelu ja tuotantolaitosten sijoittelu oli pitkälti insinööri Lauri Kannon käsialaa. Aallon varsinaiseksi suunnittelualueeksi tuli tehtaan työntekijöiden asuinalue mantereen puolella. Rakennukset sijoittuvat vapaasti metsään, työntekijöiden pienkerrostalot on sijoitettu viuhkamaisesti urheilukentän rinteeseen, ainoastaan toimihenkilöiden asuintalot alueen eteläreunalla olivat aidattuja.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 3:
Villa Mairea, 1938–1939
Villa Mairea suunniteltiin Aallon ystäville, Maire ja Harry Gullichsenille, yhdelle suomalaisen metsäteollisuuden omistajasuvulle. Villa Mairea sijaitsee Lounais-Suomessa Noormarkussa, sen ruukista koilliseen alkavan laajan metsävyöhykkeen kupeessa omalla metsäkumpareella, topografisesti sen korkeimmalla kohdalla. ”Se on katkeamattoman havumetsärenkaan ympäröimä ja eristämä.” Aalto haki ratkaisua kauan, ennen kuin päätyi lopulliseen suunnitelmaan: kohotettuun puutarhatasanteeseen uima-altaineen. Omana aikanaan poikkeuksellisen ja kansainvälisesti ainutlaatuisen uima-altaan erottaa ympäröivästä metsästä japanilaisvaikutteinen keinotekoinen kumpare, mäki, jonka päälle on istutettu hopeapajuja.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 4:
Teknillisen korkeakoulun asemakaava 1949–1968
Päärakennus, 1949, 1953–1955, toteutus 1961–1964
Kirjasto, 1964–1970
Valtio hankki Otaniemen Teknillisen korkeakoulun alueen Espoosta vuonna 1949, ja julkisti samana vuonna alueen asemakaavakilpailun. Aalto voitti kilpailun hyödyntämällä alueen vanhaa kulttuurimaisemaa, johon oli kuulunut kaksi kartanoa, Otaniemi ja Hagalund, kartanopuistoineen. Aallon asemakaava nojaa Otaniemen maastosta löytyviin ’seitsemään kukkulaan’: päärakennus, kirjasto, arkkitehtuuriosasto, teekkaritalo, henkilökunnan ja opiskelijoiden asuinrakennukset, vesitorni ja VTT:n tutkimuskeskus.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 5:
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu, nyk. yliopisto 1951, 1952–1955
muutos- ja laajennustöitä 1962–1966/ 1968–1969/ 1969–1976/ 1991 ja 1998
Suomen ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863. Konstantin Kiseleff suunnitteli kaupunkia halkovan Harjun lounaiskulmaan sille rakennukset vuosina 1879–1883. Alueen ensimmäinen puutarhasuunnitelma 1880-luvulta sisälsi mm. omenapuutarhan ja Aallolle lapsuudesta tutun Moirislammen lehtoineen. Aallosta tuli laajenevan korkeakoulun suunnittelija kilpailuvoiton myötä 1951.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 6:
Säynätsalon asemakaava 1942–1947, 1966
Osittain toteutunut
Kunnantalo 1949–1952
Säynätsalon kunnan muodosti kolme Päijänteen mäkistä ja kallioista saarta, Säynätsalo, Lehtisaari ja Muuratsalo. Vuonna 1942 vaneritehtaan johto tilasi Aallolta asemakaavan Säynätsalon saarelle. Kaava myötäili saaren maastoa, ja sen korkeimmalle kohdalle Aalto suunnitteli kulttuurikeskuksen urheilukenttineen. Kaavan mukaan saari yhdistettiin mantereeseen siltapenkereellä. Tehtaalle vievän tien jatkeeksi Aalto suunnitteli kolmionmuotoisen avoimen piazzan, jonka kärki nousi kirkolle vievää tietä kohden.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 7:
Kansaneläkelaitos, 1953–1959
muutoksia 1959–1960, 1964–1967, 1970, 1986
Kansaneläkelaitoksen pääkonttori sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä. Aalto ratkaisi kolmiomaisen tontin suunnittelemalla rakennuksesta ”teknillisesti katsoen yhden ainoan rakennuksen”, jonka maanpäälliset osat nousevat erikorkuisina massoina keskelle jäävän pienoistorin reunoille.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 8:
Muuratsalon koetalo, 1952–1954
Aalto hankki Säynätsalon kuntaan kuuluneesta Muuratsalon saaresta kallioisen tontin vuonna 1951. Koetalolle kuljettiin vuoteen 1957 asti vesiteitse. Tontin pääpiirteinä ovat jyrkän länteen ojentuvan kallioniemen lisäksi matala hiekkapoukama ja pääosin mäntypuinen metsä.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema
KOHDE 9:
Seinäjoen kaupunkikeskus, suunnittelukilpailu, 1958
Seinäjoen kirkko 1951–1956, toteutus 1958–1962
Seurakuntakeskus, 1956, toteutus 1962–1967
Kaupungintalo, ’kaupungintalo A’, 1958, toteutus 1959–1960
Kirjasto, 1960–1965
Teatteri, 1961–1969, toteutus 1984–1987
Virastotalo, 1964–
Seinäjoen keskusta sijaitsee Etelä-Pohjanmaan tasangolla, joka on vanhaa merenpohja-aluetta. Maata muotoilemalla ja rakennusten korkeutta varioimalla Aalto loi keskukseen kokonaan uuden maisemakokonaisuuden. Keskustaa yhdistää rakennuksien sulkema pitkäomainen toriaukio: Se muodostaa akselin jonka toisessa päässä on virastotalo ja toisessa kirkko. Aukioita reunustaa teatteri, kaupungintalo ja kirjasto – alueen ulkoreunalla sijaitsevat eri kokoiset viherkaistaleet, jotka rajautuvat katuverkostoon.
Jaa oma valokuvasi ja kokemuksesi kohteesta:
@mfa_arkkitehtuurimuseo
#AlvarAallonJalostettuMaisema