Tapiolan rakentaminen alkoi itäisestä lähiöstä. Se sijoittuu aukeiden maisematilojen laidalle kukkulaiseen kalliomaastoon, josta korkeimpina nousevat Nallikallio sekä Otsonkallio.

Aluksi tehtiin kunnallistekniikka – vesi-, viemäri- ja sähköjohdot sekä kadut ja puhelinlinjat. Asuinrakennukset toteutettiin pääosin 1953-57, ja alue täydentyi vielä 1960-luvun alussa.

Tapiolan itäistä lähiötä kuvaava mustavalkoinen kaavaluonnos.

Itäinen lähiö. Meurmanin heinäkuussa 1952 päiväämä kaavaluonnos, jota kehitettiin edelleen. Vasemmalla näkyvä tievaraus (nyk. Hagalundintie) siirrettiin alueen itäpuolelle. (MFA)

Kaavapiirros Tapiolan itäosasta.

Itäinen Tapiola. Asemapiirrostyyppinen kartta ennen 1960-luvun puoliväliä, vasemmalla Keskusallas. (MFA)

Rakentaminen alkoi omakoti- ja rivitaloista 1953, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat omakotitaloihin vielä samana syksynä, rivi- ja kerrostaloasukkaat seuraavana kesänä. Asuntosäätiön osuus Tapiolan alueen rakentamisessa kesti noin 10 vuotta.

Alkuvaiheessa kokeiltiin erilaisia rakenteita, mistä oletettiin saatavan hyötyä jatkossa. Puu- ja betonielementtejä testattiin sekä pien- että kerrostalorakentamisessa. Rakennusten julkisivuissa käytettiin etenkin aluksi puuta sekä punatiiltä puhtaaksi muurattuna ja rapattuna. Mineriittilevytys yleistyi vähitellen.

Itäisen lähiön keskus – pieni urbaani tihentymä – sijoittuu osa-alueen länsiosaan. Tapiolan peruskivi laskettiin tänne 5. syyskuuta 1953.