Opi naisarkkitehdeista ja arkkitehtuurin naishistoriasta

Oppimateriaalissa käsitellään naisarkkitehteja ja arkkitehtuurin naishistoriaa arkistopedagogisesti. Oppimateriaali sisältää sanaston, kaksi oppikokonaisuutta, joissa aiheita käsitellään arkisto- ja kokoelmaaineistojen sekä videohaastattelumateriaalin avulla. Lisäksi materiaali sisältää aihetta syventäviä kuva- ja artikkelisarjoja. Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuurimuseon vuoden 2022 päänäyttelyyn Eläköön Wivi Lönn! Lue lisää näyttelystä tästä.

suositeltu kohderyhmä: koululais-, lukiolais-, ammattikouluryhmät 
oppiaineet: kuvataide (KU2, KU4), historia (HI1, HI3, HI6), filosofia (FI3), yhteiskuntaoppi (YH1), maantiede (GE3), elämänkatsomustieto (ET1, ET2)
avainsanat: arkistopedagogiikka, naishistoria, naisarkkitehdit, Wivi Lönn, Architecta, Tumstocken, intersektionaalinen feminismi, historia, tutkimus 

Tutustu myös Arkkitehtuurimuseon maksullisiin oppimis- ja ryhmäpalveluihin. Lue lisää ja tee varaus.

Sanastoa

Wivi Lönn

Wivi Lönn oli suomalainen arkkitehti, joka eli vuosina 1872–1966.​ Wivi Lönniä voidaan pitää ensimmäisenä itsenäisesti arkkitehtuurin alalla toimineena naisena Suomessa. Lönn oli koulusuunnittelun uranuurtaja ja tilasommittelun mestari. Hän suunnitteli kymmeniä kohteita, joista monet ovat arvostettuja ja merkittäviä julkisia rakennuksia.​ Vuonna 2022 Wivi Lönnin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Architecta

Architecta on vuonna 1965 rekisteröity Suomen naisarkkitehtien yhdistys. Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen naisarkkitehtien yhdistyksen Architectan perustamisesta.

Arkistopedagogiikka

Arkistopedagogiikka tarkoittaa arkistoissa säilytettävien kokoelmien avulla tapahtuvaa pedagogisesti suunniteltua opetusta. Se voi tarkoittaa joko suoraan arkistoympäristössä tapahtuvaa oppimista tai olla arkiston aineistoihin perustuva, mutta arkiston ulkopuolelle sijoittuva oppimistilanne.

Museo

Museo on yksi muistiorganisaatio yhdessä arkistojen ja kirjastojen kanssa. Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle. Museo hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään edistääkseen tutkimusta ja opetusta sekä tuottaakseen mielihyvää. Arkkitehtuurimuseo on valtakunnallinen vastuumuseo, joka kerää, tallentaa, säilyttää, ylläpitää, esittelee ja välittää rakennettua kulttuuriperintöä.

Kulttuuriperintö

Kulttuuriperintö tarkoittaa menneisyydestä perittyjä voimavaroja niiden omistajasta riippumatta, jotka ihmisten mielestä kuvastavat heidän jatkuvasti muuttuvia arvojaan, uskomuksiaan, tietojaan ja perinteitään. Tähän kuuluvat kaikki ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta aikojen kuluessa rakentuneen ympäristön osat. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaikkialla. Rakennettu kulttuuriperintö on arkkitehtien luovaa työtä sekä erilaisia tiloja, paikkoja ja rakennuksia sekä kokemuksia niistä.

Arkisto

Arkisto on tila, jossa säilytetään asiakirjallista kulttuuriperintöä ja kirjallisia tai kuvallisia tietoaineistoja, kuten elokuvia tai musiikkia. Arkistolla voidaan tarkoittaa myös alkuperänsä tai käyttötarkoituksensa takia yhteenkuuluvien, arkistoitujen asiakirjojen kokonaisuutta. Arkistoinnilla tarkoitetaan prosessia, jolla erilaisia asiakirjoja liitetään osaksi arkistoa. Arkkitehtuurimuseon arkistoon on tallennettuna esimerkiksi arkkitehtien kirjeenvaihtoa, rakentamiseen liittyviä asiakirjoja ja arkkitehtuuripiirustuksia.

Museokokoelma

Museokokoelma on museoesineiden ryhmä, joka on koottu ja järjestetty museon määrittelemien kriteerien mukaan. Museot keräävät esineistöä ja aineistoa erikoistumisensa ja vastuualueensa mukaan. Esineiden ja aineistojen valintaan vaikuttaa käsitys kulttuuriperinnöstä. Arkkitehtuurimuseon kokoelmiin on tallennettu arkkitehtuurivalokuvia, -piirroksia ja -pienoismalleja. Arkkitehtuurimuseon kirjaston kokoelmaan on tallennettu arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja ja lehtiä.

Aineisto

Aineisto on kokonaisuus, joka muodostuu esineistä tai tallennetuista tiedoista. Museokokoelma tai sen osa voi muodostaa tutkittavan tai esiteltävän aineiston. Aineiston tutkiminen ja käsittely on tutkijan tai kuraattorin työtä.

Asiasana

Asiasana on asiasanastossa esiintyvä, aiheen kuvailussa käytettävä sana tai sanaliitto. Arkkitehtuuriin liittyviä asiasanoja voivat olla esimerkiksi erilaiset rakennustyypit, kuten ”koulu”, ”päiväkoti” tai ”museo”.

Korjaava kokoelmatyö

Korjaava kokoelmatyöllä tarkoitetaan tekoja ja toimenpiteitä, joilla kokoelmassa tai arkistossa esiintyviä puutteita tai historiallista epäoikeudenmukaisuutta pyritään korjaamaan. Vuonna 2022 Arkkitehtuurimuseo täydentää kokoelmiaan naisarkkitehtien työllä osana korjaavaa kokoelmatyötä.

Nykydokumentointi

Nykydokumentoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden historian tallentaminen. Architectan jäsenten videohaastattelut ovat esimerkki nykydokumentoinnista.

Kokemusasiantuntija

Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin asiasta tai ilmiöstä. Architectan jäsenet ovat kokemusasiantuntijoita arkkitehtuurin naishistoriasta.

Sukupuoli

Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Erilaisia sukupuolia ovat esimerkiksi muunsukupuolinen, nainen tai mies. Historiallisen aikarajauksen vuoksi tehtäväteksteissä viitataan kaksijakoisesti miehiin ja naisiin erityisesti siksi, että naissukupuoli on asettanut yksilön heikompaan asemaan yhteiskunnassa ja arkkitehdin ammatissa. Sukupuolen moninainen historia luo kuitenkin erityisen haasteen menneisyyden tarinoiden käsittelyyn. Emme voi jälkikäteen tietää tai tunnistaa menneiden ihmisten identiteettejä, ja myös sukupuolta kuvaava kieli sekä käsitykset vaihtelevat aikakauden, paikan ja kulttuurin mukaan. Sukupuolten moninaisuuden hahmottaminen muuttuu koko ajan. Historiallisen aineiston äärellä voi oppia tunnistamaan kulloisiakin sukupuolinormeja ylittäviä tarinoita, jotka ovat kaikuja oman aikansa moninaisuudesta.

Historian tutkimus

Historian tutkimus on erilaisiin aineistoihin perustuvaa kriittistä ja analyyttista menneisyyden tutkimusta. Historian tutkimus perustuu lähteisiin perustuviin tulkintoihin, joita nykyihminen eli yksittäinen historian tutkija tekee esimerkiksi arkisto- ja kokoelma-aineistojen äärellä.

Naishistoria

Naishistorialla tarkoitetaan naisten ja naisten yhteiskunnallisen aseman historiaa. Wivi Lönnin ja Architectan historia on arkkitehtuurin naishistoriaa.

Sateenkaarihistoria

Sateenkaarihistorialla tarkoitetaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden historiaa. Wivi Lönnin historiaa voidaan tarkastella myös sateenkaarihistorian näkökulmasta.

Lämmittelytehtävä

Keskustelkaa sanastosta yhdessä ryhmässä tai pienryhmissä.
Voitte käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:

Mitkä sanat tuntuvat tutulta?
Mitkä sanat tuntuvat vieraalta?
Minkälaisia tunteita, ajatuksia tai kysymyksiä sanat herättävät?
Mikä sana puuttuu?

Kirjoittakaa vastauksenne ylös.

Halutessanne voitte toteuttaa keskustelun pohjalta ajatuskartan, jota täydennätte oppimateriaalin edetessä.
Voitte myös palata lämmittelytehtävään oppikokonaisuuksien suorittamisen jälkeen ja keskustella siitä, ovatko vastauksenne apukysymyksiin muuttuneet.

Oppikokonaisuus 1: Kuraattori kertoo

Kuraattori kertoo –videoilla Eläköön Wivi Lönn! -näyttelyn kuraattorit kertovat valitsemiensa arkisto- ja kokoelma-aineistojen avulla naisarkkitehdeista ja arkkitehtuurin naishistoriasta. Miksi arkisto- ja kokoelma-aineistot ovat tärkeitä ja mitä voimme saada tietää tai mitä voimme oppia niiden pohjalta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä?

Siirry oppikokonaisuuteen

Oppikokonaisuus 2: Naisarkkitehti kertoo

Videohaastatteluissa Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architectan nykyiset jäsenet Marina Basdekis, Kaisa Broner, Kaarina Löfström ja Pirkko-Liisa Schulman kertovat videohaastatteluissa arkkitehdin työstä ja suhteestaan Architectaan. Mitä arkkitehdin työ tai järjestäytyminen ovat haastateltaville henkilöille merkinneet?

Siirry oppikokonaisuuteen

Syvenny naisarkkitehteihin ja arkkitehtuurin naishistoriaan

Arkkitehti Wivi Lönnin (1872–1966) elämäntyö on arkkitehtuurin naishistorian näkökulmasta esikuvallista. Wivi Lönnin ja hänen seuraajiensa suunnittelijan työn erityispiirteiden ja arkkitehtuurikohteiden tarkastelun lisäksi heidän elämänsä ja uransa kautta on mahdollista syventyä naisarkkitehtien asemaan eri aikoina. Suomessa on toiminut Naisarkkitehtien vuonna 1942 perustama yhdistys Architecta on ollut jäsenilleen tärkeä ammatillisen kehityksen verkosto. Architectan historia sekä yhdistyksen tunnettujen ja tuntemattomien jäsenten tarinat kertovat naisarkkitehtien asemasta ja työstä sekä varhaisesta järjestäytymisestä 1900-luvun Suomessa. Alta löytyvien sarjojen avulla pääset syventymään naisarkkitehteihin ja arkkitehtuurin naishistoriaan.

Henkilö istuu työpöydän ääressä ja piirtää. Taustalla näkyy kirjahylly. Työpöydälle on levitetty suuri valkoinen paperi ja erilaisia viivaimia.

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmien kautta kertoen heidän tuotantonsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista. Juhlavuoden kunniaksi sarja alkaa arkkitehti Wivi Lönnillä.

Lue lisää
Henkilö istuu työpöydän ääressä ja piirtää. Taustalla näkyy kirjahylly. Työpöydälle on levitetty suuri valkoinen paperi ja erilaisia viivaimia.

Artikkelisarja esittelee suomalaisia naisarkkitehteja Architectan 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Naisarkkitehtien toiminta eri ammattialoilla on monipuolistunut vuosikymmenten kuluessa: arkkitehdit toimivat suunnittelijoina, opetustyössä, tutkijoina, rakennuttajina, konsultointi- ja asiantuntijatehtävissä, myös erilaisissa kansainvälisissä hankkeissa ja tehtävissä.

Lue lisää

Lähteitä ja kirjallisuutta

Eläköön Wivi Lönn! 29.4.2022–8.1.2023

Ahonen, S. (1997). Historian suuret ja pienet kertomukset. Tieteessä Tapahtuu, 15(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/58684

Doan, L. (2013). Disturbing Practices: History, Sexuality, and Women’s Experience of Modern War. Chicago: The University of Chicago Press.

Finlex. (2019). Museolaki. Noudettu osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190314

Finlex. (1994). Arkistolaki. Noudettu osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831

Heiskanen, P. (1987). Hierarkisista rakenteista taidehistoriassa. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 217–232.

Juvonen, T. (2021). ”Rakas ystävä” – 1800-luvulla eläneiden naisten keskinäiset rakkaussuhteet. Sateenkaarihistorian ystävien kirjoituksia. Noudettu osoitteesta: https://sateenkaarihistoria.fi/rakas-ystava-1800-luvulla-elaneiden-naisten-keskinaiset-rakkaussuhteet/

Juvonen, T. (2020). Frågor till transhistorieskrivningen. Astra 102:3, 37–39.

Juvonen, T. (2019). Nimeämisen mahti. Sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavien termien suhteisuudesta. SQS. Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti – Tidskrift för Queerforskning i Finland – Journal of Queer Studies in Finland, 13:1–2, 1—21. https://journal.fi/sqs/article/view/89126.

Juvonen, T. (2002). Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Tampere: Vastapaino.

Museoliitto. Mikä on museo?. Noudettu osoitteesta https://www.museoliitto.fi/museo

Museoliitto. ICOM:in museomääritelmä. Noudettu osoitteesta https://www.museoliitto.fi/mikamuseo/icom

Mäkinen, A. (1987). Puolustusministeriön naisarkkitehdit 1927—1939. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 167–190.

Nikula, R. (1987). Johdannoksi. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 9–16.

HeritageHubs. Opas kulttuuriperintökasvatukseen. Noudettu osoitteesta https://heritagehubs.eu/wp-content/uploads/2020/07/HH-Manual-Finland-rev3.pdf

Rossi, L.-M. (2006). Heteronormatiivisuus: käsitteen elämää ja kummastelua. Kulttuurintutkimus. 23:3, 19-28.

Saarikangas, K. (2002). Asunnon muodonmuutoksia: Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki.

Saarikangas, K. (1987). ”Onnelliset omat kodit” —1940-luvun tyyppitalot ja niiden sosiaali- ja aatehistoriallista taustaa. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 191–216.

Stark, E. (2016). Arkistopedagogiikka – Arkistot historiatulkintojen oppimisympäristöinä. Kasvatus & Aika, 10(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68633

Suominen-Kokkonen, R. (2022). Lönn, Wivi (1872 – 1966). Noudettu osoitteesta https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3438

Suominen-Kokkonen, R. (1992). The Fringe of a Professio: Women as Architects in Finland from the 1890’s to the 1950’s. Helsinki: Kirjapaino Oy.

Suominen-Kokkonen, R. (1987). Nainen rakennusmestarina — Suomen teollisuuskoulujen naisoppilaat vuosina 1888-1912. Taidehistoriallisia Tutkimuksia, 1987 Nainen, taide, historia.(10), 69–92.

Taavetti, R.; Juvonen, T. (2020). Mitä on sateenkaarihistoria? Sateenkaarihistorian ystävien kirjoituksia. Noudettu osoitteesta: https://sateenkaarihistoria.fi/mita-on-sateenkaarihistoria/

Tihinen, J.-H. (toim.). (2006). Keskellä Marginaalia – Mitt i Marginalen: Riitta Konttisen Juhlakirja –Festskrift till Riitta Konttinen., (33).

Taavetti, R. (2018). Queer-historian avoimet menneisyydet. Teoksessa Elina Hakoniemi & Ilkka Kärrylä & Kristiina Silvan & Riikka Taavetti (toim.) Menneet tulevaisuudet. Ajankohta: Poliittisen historian vuosikirja 2018. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/274541.

Taavetti, R. (2018). Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts. Publications of the Faculty of Social Sciences 87. Helsinki: University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/244517

Takoverkosto. Nykydokumentointi. Noudettu osoitteesta: https://www.takoverkosto.fi/fi/nykydokumentointi

Vänskä, A. (toim.). (2006). Vikuroivia Vilkaisuja : Ruumis, Sukupuoli, Seksuaalisuus Ja Visuaalisen Kulttuurin Tutkimus., (35).