Erasmus+ avasi näköaloja eurooppalaisiin museoihin

Vuonna 2019 Arkkitehtuurimuseon asiantuntijat laajensivat osaamistaan yhdessätoista museossa eri puolilla Eurooppaa. Matkojen tavoitteena oli paitsi kehittää osallistujien henkilökohtaista osaamista myös kerryttää yhteistä tieto-taitoa museoista oppimisympäristöinä. Samalla tarjoutui tilaisuus vaihtaa kokemuksia oman alan ihmisten kanssa eri maissa.

Erasmus-matkoille suunnattiin kaikilta Arkkitehtuurimuseon palvelualueilta: näkökulmat vaihtelivat kokoelmanhallinnasta näyttelyihin ja yleisötyöhön. Vaihtuvien teemojen lisäksi jokaisella matkalta poimittiin vinkkejä arkkitehtuurin perusnäyttelyn uudistamiseen. Miten voisimme kehittää näyttelyä mediana? Miten saavutettavuus toteutuu muissa museoissa? 

Seitsemän matkan aikana vierailtiin yhteensä kymmenessä museossa eri puolilla Eurooppaa. Pääpaino oli arkkitehtuuri- ja designmuseoissa. Tutuiksi tulivat mm. Vlaamse Architektuur Instituut (Antwerpen), Design Museum Gent (Gent), Het Nieuwe Instituut (Rotterdam), Stedelijk Museum (Amsterdam), Architekturzentrum & MAK (Wien), Muzeum Architektury we Wrocławiu (Wroclaw), Polin (Varsova, Staatliche Museen zu Berlin (Berlin) ja MAO Muzej za Arhitekturo in Oblikovanje (Ljubljana). Matkoilla hyödynnettiin job shadowing -menetelmää, jossa tutustuttiin paikallisiin työn tekemisen tapoihin. Keskusteluja käytiin kaikkiaan noin 150 ammattilaisen kanssa.

Haastattelussa Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti pohtii, mitä matkoilta jäi päällimmäisenä mieleen. Millaisia oppeja hän itse toi mukanaan?

Miksi Erasmus+ on ollut Arkkitehtuurimuseolle tärkeä hanke?

-Tämä oli Arkkitehtuurimuseon kannalta paras mahdollinen ajankohta kansainväliselle vaihto-ohjelmalle. Museon tulevaisuus on uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitelman kautta positiivisella tavalla ajankohtaisempi kuin koskaan. Solmitut suhteet ja kerätyt kokemukset palvelevat tulevaisuutta.

-Tänä vuonna Arkkitehtuurimuseossa keskitytään tekemään strategiatyötä. Samanaikaisesti valmistelemme perusnäyttelyn uudistamista. Kokoavana teemana matkoilla kulkivat uuden perusnäyttelyn valmisteluun liittyvät kysymykset. Halusimme nähdä, miten muualla on asioita tehty, ja mitä kokemuksista on opittu.  Matkoilta kerätyt opit tulevat pian käyttöön.

-Euroopassa on kourallinen arkkitehtuurimuseoita. Oli avartavaa käydä epävirallista keskustelua oman alan ihmisten kanssa myös Suomen rajojen ulkopuolella: osa haasteista on yhteisiä. Toisaalta saimme paljon esimerkkejä hyvistä ratkaisuista. Halusimme tutustua myös designmuseoihin. 

-Maailmanlaajuisesti arkkitehtuurimuseot vaihtelevat kooltaan pienestä kengännauhapajasta MOMA:n kaltaisiin toimijoihin, joilla on taloudellisesti meitä isommat toimintamahdollisuudet. Matkoilla tämä kirjo konkretisoitui: valitsimme verrokkimuseoiksi Suomen arkkitehtuurimuseon kokoisia ja sitä isompia museoita. 

Millaisia asioita omilta matkoiltasi jäi päällimmäisenä mieleen?

-Matkustin itse kahden matkan puitteissa Antwerpeniin, Gentiin, Amsterdamiin ja Rotterdamiin. Strategian merkitys nousi keskeiseksi opiksi kaikissa kohteissa: kun strategia on kunnolla tehty, se antaa suunnan ja selkänojan kaikelle tekemiselle. Jokaisesta museosta jäi mieleen jokin olennainen, strategiaan liittyvä näkökulma. 

-Esimerkiksi Antwerpenissa pidin tavasta, jolla asiantuntijatyön tavoite on osattu pukea sanoiksi: inject knowledge to discussions. Tässä tavoitetaan arkkitehtuurin ydin, jossa menneisyys ja siihen liittyvä asiantuntemus sekä nykyhetki ja tulevaisuus ovat samanaikaisesti läsnä.  

-Rotterdamista jäi mieleen, että strategian omaksuminen saattaa olla pitkä prosessi, mutta onnistuessaan se palkitsee: strategia todella ohjaa toimintaa. Het Nieuwe Instituutissa on juuri aloitettu kuusivuotinen hanke, jonka puitteissa kokoelmia digitoidaan ja konservoidaan avaamista varten. Tämä on vaikuttava esimerkki satsauksesta kokoelmien hoitoon ja saavutettavuuteen. 

-Amsterdamin Stedelijkissa huomio kiinnittyi kohderyhmiin. Museon toiminta suunnataan ensisijaisesti kaupunkiin saapuville ihmisille. Nämä ’tulijat’ ovat museon näkökulmasta samaa kohderyhmää riippumatta siitä, ovatko he muuttaneet Amsterdamiin viidenkymmenen kilometrin päästä vai toiselta puolelta maailmaa. 

-Gentissä juuri käyttöönotetut digitaaliset kävijäseurannan välineet ja temaattiset polut toivat perusnäyttelyyn vuorovaikutteisuutta. Niiden kautta oppimisprosessia saatettiin myös jatkaa kokoelmiin ja lähiympäristöön.

Miten matkojen anti näkyy Arkkitehtuurimuseon toiminnassa jatkossa?

Tähän on helppo vastata: matkojen anti näkyy Arkkitehtuurimuseon strategiatyössä ja perusnäyttelyn uudistamistyössä jo tänä vuonna. Löysimme myös yhteistyökumppaneita mm. arkkitehtuurin 3D-aineiston pitkäaikaissäilytykseen liittyvien kysymysten ratkomiseen. Designmuseon kanssa on aloitettu yhteisen oppimiskeskuksen suunnittelu: myös tässä työssä kerätyistä kokemuksista ja esimerkeistä on hyötyä.