Ole Gripenberg

01.10.1892, Helsinki - 06.08.1979, Helsinki

Ole Gripenberg kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1911, suoritti diplomitutkintonsa Teknillisestä korkeakoulusta 1915 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1939. Gripenberg oli yksi merkittävimmistä 1920-luvulla Helsingissä kerrostaloarkkitehtuurin kehittymiseen vaikuttaneista arkkitehdeistä. Hän suunnitteli myös monia valtakunnallisesti merkittäviä liikerakennuksia.

Heti valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta Ole Gripenberg sai työn Etelä-Venäjältä, jonne oltiin perustamassa uutta teollisuuskaupunkia, Jusovkaa. Rakentamisesta vastasi suomalainen arkkitehti Gerog Nummelin, joka värväsi projektiin arkkitehteja Suomesta (mm. Ole Gripenberg, Martti Välikangas ja Atte Willberg). Gripenberg suunnitteli Jusovkaan asuintaloja työväelle. Hän työskenteli projektissa vuosina 1916-1917 Venäjän vallankumoukseen saakka ja Suomeen palattuaan hän pääsi piirtäjäksi professori Sigurd Frosteruksen arkkitehtitoimistoon.

Ole Gripenberg ja Sigurd Frosterus ryhtyivät pian yhtiökumppaneiksi. Arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg toimi vuosina 1918-1936 ja ehti liki kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana saavuttaa menestystä monissa arkkitehtuurikilpailuissa. Kilpailumenestyksen ansiosta Gripenberg muistetaan esimerkiksi Helsingin Säästöpankin, Pohjoismaisen Yhdyspankin ja Stockmannin tavaratalon yhteydessä. Vuonna 1935 Gripenberg perusti oman toimiston, jossa hän työskenteli eläkkeelle eli vuoteen 1957 asti. Oman arkkitehtitoimiston nimissä Gripenberg suunnitteli lukuisia asuintaloja ja saneerasi vanhoja rakennuksia. Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co toimii kolmannessa sukupolvessa yhä edelleen. Ole Gripenbergin eläköitymisen jälkeen toimistoa ovat johtaneet arkkitehdin poika Bertel Gripenberg sekä pojanpoika Jörn Gripenberg.

Ole Gripenbergin uralla merkittävän alueen muodostaa Helsingin Taka-Töölö asuinkerrostaloineen. 1920-luvulla Taka-Töölöä rakennettiin nopeasti ja kaupunginosaan nousi tuolloin kaikkiaan 46 selkeälinjaista asuinkerrostaloa. Näistä peräti 13 oli Gripenbergin suunnittelemia. Hänen töölöläiskerrostalonsa – kuten pääasiassa muutkin arkkitehdin työt – edustavat selkeälinjaista pohjoismaista 1920-luvun klassismia. Pohjoismaista yhteenkuuluvuutta korostanut tyyli hylkäsi jugendin koristeellisuuden ja pyrki pelkistetympään, selkeämpään ja säännönmukaisempaan muotokieleen.

Hyvän esimerkin Ole Gripenbergin kerrostaloarkkitehtuurista muodostaa Taka-Töölössä Mannerheimitien varrella sijaitseva yhtenäinen korttelikokonaisuus, jonka kaikki rakennukset ovat Gripenbergin suunnittelemia. 1920-luvulla rakennettu umpikortteli, Gripenbergin kortteli, muodostuu kymmenestä rakennuksesta, jotka on sijoitettu symmetrisen korttelipihan ympärille. Keskimmäiset kaksi taloa kuuluvat yhdelle yksityiselle taloyhtiölle, muiden omistaessa vain yhden talon. Korttelin avoin ilme on saatu aikaan poistamalla tonttien väliset aidat.

Ole Gripenbergin merkitys Taka-Töölön alueen kehittymiselle ei rajautunut ainoastaan suunnittelutyöhön, vaan hän toimi myös rakennuttajana. Kerrostalot työllistivät häntä paljon – niiden suunnittelu ja rakennuttaminen sekä asuinrakennusten teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten ominaisuuksien tutkiminen olivat Gripenbergin uralla tärkeitä tehtäviä.

Ole Gripenberg teki merkittävän työuran myös tutkijana. Vuonna 1939 valmistunut väitöskirja Asuinrakennuksen muoto ja tuotantokustannukset oli alallaan uraauurtava. Tämän lisäksi hän julkaisi lukuisia oman alansa kirjoituksia kuten teokset Asuntojen vuokriin vaikuttavista tekijöistä (1941) ja Rakennustalous (1948). Gripenbergille suotiin myös professorin arvonimi virassaan Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) rakennustaloudellisen laboratorion päällikkönä.

Arkkitehtiuransa ohella Gripenberg oli yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Sosiaalisen Asuntotuotannon Saton toimitusjohtajana (1936-1941), Valtiovarainministeriön sotavahinkojen arvioimisosaston päällikkönä (1942-1943) ja muun muassa Kaupunkien yleisen keskinäisen palovakuutusyhtiön, Asuntohypoteekkipankin ja Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n hallituksen jäsenenä.

Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai vuoteen 2005 mennessä Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co:lta lahjoituksena mittavan ja arvokkaan piirustuskokoelman, jossa on ennen muuta Ole Gripenbergin originaalisuunnitelmia asuinrakennuksista. Kokoelma sisältää myös Sigurd Frosteruksen varhaisia asuintalosuunnitelmia Helsinkiin.