Elia Heikel

19.10.1852, Brändö, Ahvenanmaa - 03.01.1917

Elia Heikel valmistui rakennusmestariksi Helsingin teknillisen opiston reaaliosastolta vuonna 1872. Hän opiskeli arkkitehtuuria Teknillisessä reaalikoulussa koskaan valmistumatta. Heikel oli rakennustoimisto Kiseleff & Heikelin toinen omistaja, ja oman toimistonsa hän perusti vuonna 1883. Hän teki opintomatkoja Tukholmaan, Berliiniin ja Kööpenhaminaan tutustuen paikallisiin liikerakennuksiin.

Heikel ja arkkitehti Konstantin Kiseleff perustivat vuonna 1879 yhteisen rakennustoimiston, joka sekä suunnitteli että urakoi rakennuksia. Toimisto toimi jonkin aikaa Aleksanterinkadulla, paikalla, jossa nykyisin on Stockmannin tavaratalo. Kiseleffin kuoltua vuonna 1888 yhteistyötä Heikelin kanssa jatkoi juuri arkkitehdiksi valmistunut Selim A. Lindqvist (1867–1939). Kiseleffin ja Lindqvistin lisäksi Heikel työskenteli uransa aikana useiden muiden arkkitehtien kanssa. Useimmiten Heikel laati pohjien ja leikkausten piirustukset arkkitehtien hoitaessa julkisivut. Heikel toimi myös vastaavana mestarina omien ja muiden piirtämien rakennusten työmailla.

Vuodesta 1880 Heikelin ja Kiseleffin toimiston yhteydessä toimi Julius Tallbergin rautakauppa. Rakennustoimiston ja rautakaupan yhdistäminen oli kannattavaa liiketoimintaa: toimisto sai käyttöönsä uusimman rakennustekniikan, ja rautakauppa pääsi toimittamaan tarvikkeet toimiston rakennustyömaille. Myöhemmin ystävyys vauraan liikemiehen kanssa poiki Heikelille useita rakennushankkeita. Kun Tallberg tarvitsi kasvaneelle yritykselleen uudet liiketilat, hän hankki tontin Aleksanterinkadult toimistoa vastapäätä ja suunnittelijoiksi valikoituivat Heikel ja arkkitehti S. Michailow. Tallbergin liikerakennus (1899) oli valmistuessaan pääkaupungin modernein rakennus. Liikerakennukseen asennettiin saksalainen hissi, joka aikalaistiedon mukaan oli Suomessa ainut laatuaan.

Rautarakenteiden käyttö lisääntyi 1800-luvun lopulla, ja Heikel oli kiinnostunut rakennustekniikan uusista tuulista. Hän oli mukana piirtämässä useita kivirakenteisia asuinkerrostaloja pääkaupunkiin mutta ansioitui etenkin rautapilarikannatteisten liiketilojen suunnittelijana ja toteuttajana. Heikelillä onkin ollut näppinsä pelissä monessa Helsingin liikekeskustan keskeisessä rakennuksessa. Yhdessä Lindqvistin kanssa suunniteltuun Merkuriuksen taloon (1890) oli ohuiden valurautapylväiden avulla saatu kahteen alimpaan myymäläkerrokseen avattua suuret näyteikkunat. Kevyt julkisivu oli aikanaan herättänyt siinä määrin epäilyjä rakennuksen pystyssä pysymisestä, ettei liiketalo meinannut aluksi saada rakennuslupaa kenraalikuvernööriltä. Myöhemmin kaksikon kynästä valmistui vielä Lundqvistin liiketalo (1901) Aleksanterinkatu 13:een. Tämä oli Helsingin ensimmäinen liikerakennus, jossa ei ollut lainkaan asuinhuoneistoja. Sisätiloissa kantavina rakenteina toimivat valurautapilarit ja -palkit. Nämä edistykselliset rakenteet kuitenkin purettiin 1980-luvun peruskorjauksessa.

Heikel toimi vastaavana mestarina myös Lundqvistin liiketalon vastapäisen, Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnitteleman Pohjolan toimitalon (1901) rakennustyömaalla. Samoihin aikoihin Heikel teki yhteistyötä muissakin toimiston hankkeissa lähinnä vastaavana mestarina. Hakaniementorin reunaan valmistuneeseen, nyt jo purettuun, asuin- ja liiketaloon hän piirsi myös leikkaukset ja pohjat toimiston laatiessa julkisivupiirustukset.

Heikel ja rakennusmestari Emil Lindstedt olivat Kauniaisten huvilakaupungin uudisraivaajia. Vuonna 1901 parivaljakko osti Gallträskin järven rannalta 38 hehtaarin maa-alueen, jonka he palstoittivat aikeena myydä tontteja huvilaa tai kesäpaikkaa kaipaaville. Molemmat rakennusmestarit rakensivat huvilat omille perheilleen. Jugendia uhkuva Villa Heikel (1903) ei suinkaan ollut Heikelin ensimmäinen huvilarakennus: yhdessä Lindqvistin kanssa he olivat suunnitelleet Villa Kiven (1899) Linnunlaulun huvila-alueelle. Tällä kertaa hän toimi kuitenkin itsenäisenä suunnittelijana laatien myös julkisivut. Huvilan lisäksi Heikel piirsi itsenäisesti neljä punatiilistä varastorakennusta Katajanokan Kanavakadun makasiinikortteleihin.

Arkkitehtuurimuseolla on suppea kokoelma Heikelin piirustuksia vuosisadan vaihteesta. Näihin lukeutuvat yhdessä Lindqvistin kanssa suunnitellut Lundqvistin talo ja Villa kivi sekä 1880-luvun asuintaloja, joissa suunnittelun työparina oli Kiseleff.

Kirjoittaja: Teemu Parviainen
Julkaistu: 31.8.2021