Jussi Jännes
23.03.1922, Helsinki - 12.03.1967, Las Palmas
Puutarha-arkkitehti Juho Kaarle Väinö Jännes eli Jussi Jännes syntyi Helsingissä vaikutusvaltaiseen perheeseen. Hänen isänsä oli Maataloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja ja maanviljelyskemisti Juho Jännes (aik. Genetz), äitinsä Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Liljeström. Isä oli muuttanut sukunimensä Jännekseksi vuonna 1906. Perheellä oli tila Lohjan Kirniemessä, missä viljeltiin Suomen suurimpiin kuulunutta taimistoa ja hedelmätarhaa. Perhe asui Ahtialan tilalla vuoteen 1928, minkä jälkeen he muuttivat Helsinkiin. Jussi Jännes kirjoitti ylioppilaaksi Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1942 ja alkoi pitää pientä korupajaa. Lapsuuden ympäristön innoittamana ja puutarhaviljelijäisän kannustamana hän alkoi kuitenkin opiskella puutarha-arkkitehtuuria ja valmistui hortonomiksi Lepaan puutarhaoppilaitoksesta vuonna 1948.
Opiskeluaikanaan Jännes sai tukea Lepaalla opettaneelta puutarha-arkktiehdilta Leif Simbergiltä, joka kannusti tätä hakemaan ammatillista osaamista ulkomailta. Hän meni puutarhaharjoittelijaksi Ruotsiin Hässelbyhyn ja jatkoi sitten opintojaan Kööpenhaminassa Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa. Jännes ei suorittanut Tanskassa loppututkintoa, mutta hänestä tuli silti suomalaisen puutarha-arkkitehtuurin uranuurtaja. Hän hylkäsi vanhan koulukunnan tavan, jonka mukaan puutarha- ja maisema-arkktiehdit toteuttivat laatimansa suunnitelmat aina itse. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia puutarha-arkkitehtejä, joka ei rakentanut suunnittelemiaan kohteita vaan keskittyi täysin pihojen, puistojen ja puutarhojen suunnittelutyöhön.
Palattuaan Suomeen 1955 Jännes palkattiin Aarne Ervin arkkitehtitoimistoon. Ervi oli juuri voittanut Tapiolan alueen suunnittelukilpailun ja Jännes pääsi osallistumaan voittaneen ehdotuksen työstämiseen. Tapiolan alueesta muotoutui lopulta Jänneksen uran merkittävin kokonaisuus. Pari vuotta Ervillä työskenneltyään hän siirtyi lyhyeksi ajaksi Asuntosäätiön palvelukseen. Perustettuaan oman toimistonsa vuonna 1958 hän jatkoi tiiviisti yhteistyötä Aarne Ervin kanssa ja laati Tapiolan alueelle lukuisia julkisia ja yksityisiä puisto- ja pihasuunnitelmia. Tapiolan lisäksi Jänneksen ensimmäisiä suuria projekteja olivat Turun yliopistolle laaditut ulkoaluesuunnitelmat. Hän laati sittemmin mittavat pihasuunnitelmat myös esimerkiksi Alkoholiliike Oy:n Rajamäen tehtaille ja asuinalueille Nurmijärvellä sekä ympäristösuunnitelmat Helsingin yliopiston kirjaston laitoksille Asikkalan Urajärvelle. Arkistoaineiston perusteella Jännes suunnitteli urallaan kaikkiaan yli 200 kohdetta eri puolille Suomea. Hän jatkoi suunnittelutyötään kuolemaansa saakka. Ennen kuolemaansa hän ehti laatia luonnokset Saimaan kanavan ympäristöstä, mutta työ jäi häneltä kuitenkin puolitiehen. Keskeneräiset suunnitelmat työsti loppuun puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer.
Jussi Jännes käytti suunnittelussaan paljon vierasperäisiä kasveja. Hän hyödynsi maastoa myötäileviä kasvisommitelmia ja kirkkaita värejä yhdistäen eksotiikan kotimaiseen ympäristöön. Jännes sai osakseen toisinaan myös kritiikkiä. Häntä kritisoitiin muun muassa laajoista epäkäytännöllisistä nurmikentistä ja toisaalta vierasmaalaisten kasvilajikkeiden käyttö tuntui epäsovinnaiselta. Jännes vaikutti kuitenkin suomalaiseen puutarha-arkkitehtuuriin ja kehitti muun muassa omanlaisensa uuden esitysgrafiikan. Hän vaikutti alan kehittymiseen myös opettamalla ja toimimalla järjestöissä. Jussi Jännes toimi Teknillisessä korkeakoulussa puutarhataiteen opettajana ilmeisesti Otto-I. Meurmanin pyytämänä. Hän kuului Taimisto-viljelijät ry:n ensimmäiseen hallitukseen ja oli vuosina 1964-1966 Suomen Puutarha-arkkitehdit ry:n puheenjohtajana.
Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai vuonna 1997 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kautta perikunnan lahjoittaman Jussi Jänneksen piirustuskokoelman. Museon kokoelmassa on lukuisia originaalipiirustuksia toteutetuista piha- ja puistosuunnitelmista lähinnä 1950- ja 1960-luvuilta. Kokoelma käsittää kattavasti esimerkiksi Tapiolan alueen asunto-osakeyhtiöille ja Rajamäen Alkoholiliike Oy:lle tehtyjä pihasuunnitelmia. Myös Jänneksen julkisiin kohteisiin kuten pankki-, koulu- ja urheilurakennuksin tehdyt ympäristösuunnitelmat ovat kokoelmassa hyvin edustettuna.