Maj-Lis Rosenbröijer

04.03.1926, Pyhtää - 11.11.2003, Tapiola, Espoo

Puutarha-arkkitehti Enni Maj-Lis Rosenbröijer (o.s. Backman) kasvoi Loviisassa, kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1946 ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteiden laitokselle. Hän jatkoi opintojaan Tanskan taideakatemiassa Kööpenhaminassa, missä myös puutarha-arkkitehti Jussi Jännes oli opiskellut. Kööpenhaminassa hän erikoistui puutarha-arkkitehtuuriin. Valmistuttuaan ja palattuaan Suomeen Rosenbröijer perusti oman maisema-arkkitehtitoimistonsa vuonna 1957.

Maj-Lis Rosenbröijer suunnitteli lukuisia yksityisiä pihoja ja puutarhoja. Hänet muistetaan kuitenkin parhaiten suuren yleisön huomion saaneista puisto- ja puutarhasuunnitelmistaan. 1950- ja 1960-luvuilla Rosenbröijer osallistui moniin puutarhanäyttelykilpailuihin ja voitti niistä myös palkintoja. Ura lähti todella käyntiin, kun hän voitti Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhayhdistyksen järjestämän näyttelyalueen suunnittelukilpailun. Voitokkaasta suunnitelmasta syntyi Alppilan kallioille yksi Rosenbröijerin päätöistä, Lenininpuisto 1961-1962.

Menestys puutarhanäyttelykilpailuissa poiki Rosenbröijerille lukuisan määrän työtilauksia, jotka työllistivät puutarha-arkkitehtia vielä vanhuudenpäivilläkin. Vuosina 1964-1966 hän restauroi alunperin Svante ja Paul Olssonin suunnitteleman Kultarannan puutarhan Naantalissa. Tasavallan presidentin kesäasunnon jälkeen tuli suuria hankkeita paljon lisää. Kun maisema-arkkitehti Jussi Jännes kuoli vuonna 1967, jatkoi Rosenbröijer tältä keskenjääneitä töitä kuten Saimaan kanavan ympäristösuunnitelman 1967-1969.

Rosenbröijer ansioitui myös sairaala-alueiden puutarha-arkkitehtina. Näissä suunnitelmissaan hän käytti paljon kukkia, sillä toivoi näin tuovansa pihoille iloa ja väriä. Rosenbröijer suunnitteli muun muassa Satakunnan keskussairaalan sekä Espoon Puolarmetsän ja Jorvin sairaaloiden pihasuunnitelmat. Hän teki suunnitelmia myös ulkomaille – Suomen New Delhin lähetystörakennuksen puutarhan hän suunnitteli vuosina 1986-1987.

Maj-Lis Rosenbröijer oli arkkitehtien Raili ja Reima Pietilä suosima puutarha-arkkitehti. Hän laati monia puutarhasuunnitelmia Pietilöiden suunnittelemiin uudiskohteisiin kuten maineikkaaseen päiväkoti Taikurinhattuun (1984) Porissa. Yhteistyöstä Pietilöiden kanssa syntyi myös yksi Rosenbröijerin merkittävimmistä suunnitelmista – tasavallan presidentin uuden virka-asunnon Mäntyniemen puutarha 1991-1993. Rosenbröijer koki Mäntyniemen suunnittelutyön haastavana, mutta antoisana. Hän käytti suunnitelmassaan neljäätoista eri luonnonkasvia kuten valkovuokkoja, kanervia ja erilaisia heiniä. Suomalaista luontoa arvostanut Rosenbröijer suosi aina suunnittelussaan selkeyttä ja pelkistettyä tyylikkyyttä. Kotimaisia materiaaleja suosineen puutarha-arkkitehdin henkilökohtainen lempikasvi oli perisuomalainen päivänkakkara.

Ruotsinkielisessä saaristossa kasvanut Rosenbröijer asui suurimman osan aikuisiästään Espoon Tapiolassa, minne hän teki myös monia pihasuunnitelmia. Rosenbröijerille myönnettiin kultainen Tapiola-mitali vuonna 2003. Hän toimi aktiivisesti Maisema-arkkitehtiliitossa ja edusti Suomea myös kansainvälisissä seminaareissa. Hän solmi paljon suhteita ulkomaisiin kollegoihinsa ja kutsui esimerkiksi vuonna 1998 pohjoismaisia maisema-arkkitehteja maaseutuasuntoonsa Tammisaareen, missä hänellä oli muun muassa pieni mietiskelyyn tarkoitettu ”temppeli”.

Rosenbröijer kirjoitti yhdessä Anna-Liisa Ahmavaaran kanssa kirjan Pihoja ja puutarhoja, mistä muotoutui yksi puutarha-arkkitehtuurin keskeisistä julkaisuista. Hän toimi urallaan myös maisemasuunnittelun opettajana, näyttelyarkkitehtina sekä puutarhanäyttelykilpailuiden tuomarina. Maj-Lis Rosenbröijer kuului myös Kaunis koti -lehden toimituskuntaan ja Tapiolan kiltaan.

Arkkitehtuurimuseo (ent. Suomen rakennustaiteen museo) sai lahjoituksena laajan Maj-Lis Rosenbröijerin kokoelman vuonna 2000. Piirustuskokoelma käsittää Rosenbröijerin keskeisimpien suunnitelmien originaalikappaleet kuten Kultarannan, Heinäveden Valamon ja Mäntyniemen puutarhat sekä Honkanummen hautausmaan ja Malmin hautausmaan laajennuksen.