Opi 1970-luvun arkkitehtuurista ja asuntosuunnittelusta

Oppimateriaalissa käsitellään 1970-luvun arkkitehtuuria ja asuntosuunnittelua. Oppimateriaali sisältää sanaston, kolme oppikokonaisuutta sekä Arkkitehtuurimuseon kokoelmista löytyviä havainnekuvia Touko Nerosen suunnittelemista Vuosaaren terassitaloista vuodelta 1971. Oppimateriaali pohjautuu Arkkitehtuurimuseon vuoden 2023 päänäyttelyyn Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin. Lue lisää näyttelystä tästä.

suositeltu kohderyhmä: koululais-, lukiolais-, ammattikouluryhmät 
oppiaineet: kuvataide (KU2, KU4), historia (HI1, HI3, HI6), filosofia (FI3), yhteiskuntaoppi (YH1), maantiede (GE3), elämänkatsomustieto (ET1, ET2)
avainsanat: arkkitehtuuri, 1970-luku, demokratia, tasa-arvo, moninaisuus, purkaminen, hyvinvointivaltio, asuntosuunnittelu, pohjapiirros

Tutustu myös Arkkitehtuurimuseon maksullisiin oppimis- ja ryhmäpalveluihin. Lue lisää ja tee varaus.

Sanastoa

Elementtirakentaminen

(Tai betonielementtistandardi). Elementti on tehtaassa valmistettu rakennuksen osa. Vuosina 1968–1970 Suomessa kehitettiin asuinrakentamista varten betonielementtistandardi eli BES-järjestelmä, joka on käytössä edelleen. Tämä tarkoitti sitä, että samaan rakennukseen voitiin hankkia elementtejä useilta toimittajilta, koska kaikkien valmistajien osat sopivat standardin mukaisesti yhteen. Tämä antoi arkkitehdille vaihtelumahdollisuuksia asuntojen pohjaratkaisujen suunnittelussa.

Hyvinvointivaltio

Suomesta alettiin 1950-luvulta alkaen rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa valtio pyrkii tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja verotuksella ja tarjoamaan jokaiselle kansalaiselle välttämättömän toimeentulon sekä peruspalvelut, joita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus ja oikeus asuntoon.

Järjestelmäarkkitehtuuri

(Tai järjestelmäajattelu). Yksi järkiperäisen (ks. rationalismi) suunnittelun muoto 1970-luvulla oli hahmottaa suunnittelu yhtenäisenä järjestelmänä aina asemakaavoituksesta rakennusten yksityiskohtiin saakka. Esimerkiksi Oulun yliopisto, Valion Jyväskylän meijeri ja Kouvolan kirkko ovat rakennuksia, joissa rakenneratkaisu, käytetty mittajärjestelmä, huonetilojen jäsentäminen osana kokonaisuutta sekä yksityiskohdat palvelevat yhtenäistä, rationaalista järjestelmää.

Kompaktikaupunki

(Tai kontaktilähiö). Kompaktikaupunki oli vastaveto väljille ja luonnonläheisyyttä korostaville metsälähiöille, joita rakennettiin Suomeen 1950-luvulta lähtien. Kompaktikaupungissa painottuvat hyvät peruspalvelut ja kaupunkimainen tiiviys, joka edesauttoi asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä. 1970-luvulla valmistuneet kompaktilähiöt toteutuivat enemmän tai vähemmän kompaktikaupunki-ideaalien mukaisesti.

Lähiö

Suomessa lähiöt ovat kaupunkien läheisyyteen rakennettuja, usein kerrostalovaltaisia asuinalueita, joiden asukkaat käyttävät kaupunkien palveluita ja usein myös käyvät niissä töissä. Lähiöitä rakennettiin erityisesti 1950–1970-luvuilla helpottamaan kasvavien kaupunkien asuntopulaa.

Moduuli

Moduulit ovat keskenään yhteensopivia rakennuksen osia, jotka noudattavat yhteistä mittajärjestelmää. Tällaisen modulaarisen järjestelmän perusteella rakennus voidaan toteuttaa toistuvilla ja mitoiltaan yhteensopivilla osilla.

Miljööajattelu

Miljööajattelu on 1970-luvulla syntynyt vastareaktio sellaiselle suunnittelulle, joka ei huomioinut rakennuspaikan ominaispiirteitä. Esimerkiksi kompaktikaupungin suunnitteluperiaatteita arvosteltiin voimakkaasti paikallisuuden laiminlyönnistä. Käänteentekevä esimerkki miljööajattelusta oli Katajanokan kärjen kaavasuunnittelukilpailun (1972) voittajaehdotus, joka uudisti aluetta perinteistä korttelimuotoa soveltaen.

Raitti

1970-luvun kompaktilähiöissä raitit muodostavat alueiden sisäiset pääkulkuväylät, jotka on tarkoitettu pelkästään jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle. Raittien varsille sijoittuvat alueiden palvelut, ja korttelipihojen ohella ne ovat alueiden tärkein sosiaalisten kohtaamisten paikka.

Rationalismi

(Tai rationalistinen arkkitehtuuri). Rationalismi arkkitehtuurissa lähtee siitä, että suunnittelu on ensisijaisesti järkiperäistä toimintaa ja se perustuu yleispäteviin lähtökohtiin, kuten mitattavaan dataan tai ennalta määritettyihin loogisiin mittajärjestelmiin (ks. moduuli). Näin suunnitteluongelmiin on löydettävissä yleispäteviä ratkaisuita yksilöllisyyden sijaan.

Ruutukaava

Ruutukaava tarkoittaa rakennetun ympäristön asemakaavaa, jossa kadut leikkaavat toisensa suorassa kulmassa. Tällaisen alueen kartalla rakennukset ja kadut muodostavat tasaisen ruudukon.

Pohjapiirros

Pohjapiirros on vaakatasoinen leikkauskuva rakennuksesta, kuten talosta. Pohjapiirrosta käytetään apuvälineenä rakentamisessa. Pohjapiirroksen voi kuvata myös valmista rakennusta.​

Tehtävä 1: Tuttu vai tuntematon 1970-luku?

Osa 1

Keskustelkaa 1970-luvusta yhdessä ryhmässä tai pienryhmissä.
Voitte käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:

Mikä 1970-luvussa tai sen arkkitehtuurissa tuntuu tutulta?
Mikä 1970-luvussa tai sen arkkitehtuurissa tuntuu vieraalta?
Minkälaisia tunteita, ajatuksia tai kysymyksiä 1970-luku tai sen arkkitehtuuri herättää?

Kirjoittakaa vastauksenne ylös.

Halutessanne voitte toteuttaa keskustelun pohjalta ajatuskartan, jota täydennätte oppimateriaalin edetessä.
Voitte myös palata lämmittelytehtävään oppikokonaisuuksien suorittamisen jälkeen ja keskustella siitä, ovatko vastauksenne apukysymyksiin muuttuneet.

Osa 2

Keskustelkaa sanastosta yhdessä ryhmässä tai pienryhmissä.
Voitte käyttää keskustelun tukena seuraavia apukysymyksiä:

Mitkä sanat tuntuvat tutulta?
Mitkä sanat tuntuvat vieraalta?
Minkälaisia tunteita, ajatuksia tai kysymyksiä sanat herättävät?
Mikä sana puuttuu?

Kirjoittakaa vastauksenne ylös.

Halutessanne voitte toteuttaa keskustelun pohjalta ajatuskartan, jota täydennätte oppimateriaalin edetessä.
Voitte myös palata lämmittelytehtävään oppikokonaisuuksien suorittamisen jälkeen ja keskustella siitä, ovatko vastauksenne apukysymyksiin muuttuneet.

Tehtävä 2: Mikä tekee 1970-luvun asuntopohjista niin toimivia?

Asuntosuunnittelu on tällä hetkellä kuuma puheenaihe. 1970-luvun hyvät asuntopohjat ovat nousseet jälleen esiin, kun niitä on verrattu uusiin asuntoihin, joissa pienet huoneet ja arjen muuttuvat tarpeet heikosti huomioivat pohjaratkaisut ovat yleistyneet. Myös nykyään harvinaisemmat läpitalon huoneistot olivat vielä 1970-luvun kapearunkoisissa kerrostaloissa tyypillisiä. Videoilla arkkitehti Henna Helander vertailee 1960- ja 1970 -luvun ratkaisuja sekä kertoo 1970-luvun hyvistä pohjista.

Katsokaa videot yhdessä. Keskustelkaa tämä jälkeen hetki ryhmässä tai pienryhmissä sen pohjalta. Voitte halutessanne käyttää seuraavia kysymyksiä keskustelun tukena:

Mitä ajatuksia tai tunteita video herätti?
Onko asuntosuunnittelu sinulle uusi asia?
Onko pohjapiirustus sinulle uusi asia?
Minkälaisia pohjapiirustuksia tai suunnitelmia sinä olet nähnyt?
Minkälaisia pohjapiirustuksia tai suunnitelmia sinä olet tehnyt?
Minkälainen pohjaratkaisu on sinun mielestäsi hyvä?

Kirjatkaa keskustelussanne esiin nousseita asioita muistiin.

Tehtävä 3: Ryhdy asuntosuunnittelijaksi!

Kokeile ryhtyä asuntosuunnittelijaksi! Voit piirtää pohjapiirustuksen kynällä paperille tai käyttää 3D-mallinnusohjelmaa. Pst! Pohjapiirrosta piirtäessä katsot asuntoa ylhäältä päin!

Valitse itsellesi sopivan kokoinen asunto: kaksio, kolmio tai neliö. Voit myös valita myös yhden huoneen. Monien pohjapiirrosten mittasuhde on 1:100. Silloin yksi senttimetri paperilla vastaa yhtä metriä tilassa. Suunnittele hyvä pohjaratkaisu, jossa on valitsemasi määrä huoneita, keittiö ja wc. Voit suunnitella asuntoon myös komeron ja parvekkeen. Ota suunnitelmassasi huomioon ikkunoiden ja ovien paikat, koot ja etäisyydet. Viimeistele asunto piirtämällä huonekalut ja kodinkoneet paikoilleen. 

HAASTA ITSEÄSI

Halutessasi voit ottaa suunnitelmassasi huomioon myös ilmansuunnat, rakennuksen julkisivun, putkistot, porraskäytävän sijoittumisen suhteessa asuntoon ja asunnon sijoittumisen suhteessa koko asuinrakennukseen. Voit jatkaa suunnittelua myös tekemällä tarkat visualisoinnit asuntojen sisustuksesta.

Mistä suunnasta asuntoon tulee luonnonvaloa ja mihin huoneisiin?
Miten asunnon vesipisteet sijoittuvat suhteessa toisiinsa?
Missä sijaitsee porraskäytävä?
Onko kyseessä läpitalon asunto tai päätyasunto?
Minkä seinän takana on naapuri?
Miltä asunnon ikkunat näyttävät suunnitelmasi pohjalta ulospäin?

Inspiraatiota: Vuosaaren terassitalot

Valokuva harmaa keltaisita betoniterassitaloista ilta-auringossa.

Tämä kolmen terassitalon ja futuristisen lämpökeskuksen muodostama kokonaisuus sijaitsee Helsingin Vuosaaressa. Talojen syvät ”parvekepihat” uudistivat tavanomaista kerrostalorakentamista. Talon porrastuva julkisivumuoto ohjaa valoa syvien parvekkeiden takana sijatseviin huoneisiin. Taloyhtiösaunat sijatsevat katoilla sekä kellarin uima-altaan yhteydessä. Katoille suunniteltuja lasten leikkipaikkoja ja puutarhoja ei toteutettu. Ulappasaarentien terassitalot on suunnitellut arkkitehti Touko Neronen. Ne valmistuivat vuonna 1971. Terassitalojen parvekepihoille toteutettiin myös tarkat sisustussuunnitelmat.

Valokuva: Heikki Humberg / Arkkitehtuurimuseo.
Havainnekuvat: Touko Neronen, Vuosaaren terassitalot, 1971 / Arkkitehtuurimuseo.

Mustavalkoinen havainnekuva kerrostalorakennuksesta.

Mustavalkoinen pohjapiirros kerrostaloasunnon parvekkeesta.

Mustavalkoinen pohjapiirros kerrostaloasunnon parvekkeesta.

Mustavalkoinen havainnekuva kerrostaloasunnon parvekkeen sisustuksesta.

Mustavalkoinen havainnekuva kerrostaloasunnon parvekkeen sisustuksesta.

Mustavalkoinen havainnekuva kerrostaloasunnon parvekkeen sisustuksesta.

Mustavalkoinen havainnekuva kerrostaloasunnon parvekkeen sisustuksesta.

Mustavalkoinen havainnekuva kerrostaloasunnon parvekkeen sisustuksesta.