Digitaalisia museopolkuja

Digitaaliset palvelut moduleiksi -hankkeen projektipäällikkö Suvi Juvonen kertoo, miten Arkkitehtuurimuseon digitaalisia palveluja on kolmen vuoden aikana kehitetty ja mitä on luvassa seuraavaksi.

Museot elävät digitaalisen uudistumisen aikaa. Virtuaalisen läsnäolon merkitys korostuu paitsi poikkeusaikana myös tavallisessa museotyössä. Arkkitehtuurimuseon digitaalista läsnäoloa on kehitetty monialaisen tiimin voimin vuodesta 2016 lähtien. Nyt hiljainen taustatyö alkaa saada konkreettista muotoa palveluina. Museon uudet, kokoelmanhallintajärjestelmää hyödyntävät verkkosivut avattiin joulukuussa 2019.

Arkkitehtuurimuseon digitaalisia palveluita on kehitetty hankeluontoisesti. Mistä Digitaaliset palvelut moduleiksi -hankkeessa oli kysymys?

Kyseessä oli kehityshanke, jonka keskiössä olivat Arkkitehtuurimuseon digitaaliset palvelut. Hankkeen aikana Arkkitehtuurimuseolle luotiin digitaalinen visio. Vision mukaisesti tarkennettiin sekä museon palvelutarjontaa että arjen työkaluja. Näkyvin lopputulos tehdystä työstä ovat Arkkitehtuurimuseon uudet verkkosivut. 

Kerro vähän siitä, mitä kahden vuoden aikana on tapahtunut. Millaisesta tilanteesta aloitettiin?

Aluksi meidän oli huomioitava lähtötilanne kokonaisuutena. Tässä oli tutkittava niin museon sisäisiä prosesseja kuin museon palvelutarjontaa.

Lähtötilanteessa huomasimme, että meillä oli käytössä kymmeniä erilaisia digitaalisia työkaluja. Yhteistyöhankkeiden ja henkilökohtaisten mieltymysten kautta Arkkitehtuurimuseon digitaalinen todellisuus oli muodostunut ajan myötä hajanaiseksi. Lähdimme luomaan selkeyttä määrittelemällä, millaisia työnkulkuja eri ohjelmistoihin voitaisiin suunnitella.

Toinen lähtötilanteessa havaitsemamme epäkohta liittyi saavutettavuuteen. Arkkitehtuurimuseon visiona on olla läsnä kaikkien arkkitehtuurista kiinnostuneiden elämässä. Voidaksemme toteuttaa tätä visiota, meidän on kehitettävä saavutettavuutta kaikilla toimintamme osa-alueilla. Valtakunnallisena vastuumuseona meiltä odotetaan digitaalista saavutettavuutta myös lain puolesta. 2016 digitaaliset palvelumme laahasivat pahasti jäljessä tästä kehityksestä. 

Kolmas näkökulma liittyi museon digitaalisen palvelutarjonnan kirkastamiseen. Halusimme selkiyttää sitä, millaisia yleisöjä palvelemme ja miten digitaalista läsnäoloa tulisi kehittää näitä yleisöjä silmällä pitäen.

Miten museon digitaalista läsnäoloa näiden vuosien aikana kehitettiin?

Asioita vietiin eteenpäin eri tasoilla samanaikaisesti. Suinkaan kaikki kehitystyöhön liittyvät asiat eivät olleet digitaalisia. Arkkitehtuurimuseon palveluja kehitettiin monialaisen tiimin voimin kokonaisuutena.

Työstimme Arkkitehtuurimuseon digitaalista visiota yhdessä palvelumuotoilutoimisto Palmun kanssa. Palvelukonsepteja miettiessämme keskeisiksi aiheiksi nousivat viestintä ja sosiaalisen median hallinta, ammattilaisten aineistopalvelu, kirjakaupan digitaalinen kehittäminen sekä pedagogisten palvelujen ja tapahtumahallinnan muotoileminen digitaalisiksi. 

Kun digitaalinen visio oli muodostettu, ryhdyimme työstämään Arkkitehtuurimuseon uusia verkkosivuja. Tässä keskeiseksi kehitysalueeksi nostettiin uudenlaisen rajapinnan kehittäminen kokoelmahallintajärjestelmän ja verkkosivujen välille. Rajapinnan nähtiin paitsi helpottavan päivittäistä työtä myös mahdollistavan tärkeitä palveluita myöhemmin.

Toinen tärkeä näkökulma oli saavutettavuus. Valitsimme palveluntuottajan erityisesti tätä osaamista silmällä pitäen. Nyt sivustomme täyttävät saavutettavuuskriteerit. 

Kertoisitko tästä rajapinnasta tarkemmin. Miten sivuilla hyödynnetään kokoelmatietokantaa?

Siirryimme Arkkitehtuurimuseossa uuteen Kookos-kokoelmanhallintajärjestelmään muutama vuosi sitten. Uudet verkkosivut hyödyntävät nyt rajapintaa, joka mahdollistaa esimerkiksi kuvien ja taustatietojen poimimisen suoraan kokoelmatietokannasta.

Arkkitehtiesittelyt ovat olleet sivustomme suosituinta sisältöä jo pitkään.  Nyt nämä esittelyt toimivat samalla periaatteella. Verkkosivut poimivat arkkitehtien perustiedot, kuvan ja esittelytekstit suoraan kokoelmahallintajärjestelmästä. Tämä tapahtuu automaattisesti viikon välein, ja tiedot päivitetään ainoastaan Kookokseen. Tietoja ei siis enää tarvitse päivittää rinnakkain. 

Rajapintaa käyttävien toimintojen suunnittelu on ollut pitkä prosessi, mutta jokapäiväinen työmme on helpottunut nyt merkittävästi. Kookoksen tiedot voidaan nyt yhdistää verkkosivuille monipuolisesti. 

Myöhemmin avaamme rajapinnan kautta Arkkitehtuurimuseon kokoelmia valtakunnallisessa Finna-palvelussa. Harkitsimme verkkosivuja tehdessämme myös oman asiakasliittymän luomista, mutta päädyimme siihen, että kokoelmien avaaminen museoiden ja kirjastojen yhteisessä palvelussa on tiedonjakamisen näkökulmasta parempi ratkaisu. 

Entä mitä tämän jälkeen?

Tällä hetkellä valmistelemme täyttä päätä kokoelmien avaamista valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa. Tavoitteena on, että 2021 alussa Arkkitehtuurimuseon aineistot ovat kaikkien käytettävissä!

Yleisötyön puolella kehitellään uusia digitaalisia palvelumuotoja. Voimme jatkossa hyödyntää niin karttasisältöjä kuin digitaalisia kanavia Instagramin live-opastuksista Youtubessa julkaistaviin verkkoluentoihin. 

Kiitämme:
Museovirasto: digitaaliset palvelut moduleiksi -avustus