Juhani Pallasmaa: kirjastoni on metsä, jonka kasvit ja oliot tunnen

Hyllymetreittäin kirjoja ja oma luokitusjärjestelmä. Professori Juhani Pallasmaan henkilökohtainen kirjasto on kertynyt vähitellen. Tällä hetkellä Arkkitehtuurimuseolle alustavasti 2013 lahjoitettu kokonaisuus kattaa noin kymmenentuhatta teosta.

”Pidän kirjastoa lahjoitussopimuksen mukaisesti toimistossani niin kauan, kun kirjoitan aktiivisesti”, Pallasmaa kertoo. ”Lopetettuani suunnittelutyön yksitoista vuotta sitten, olen kirjoittanut 8–10 tuntia lähes joka ainoa päivä; ainoastaan matkustaessani en kirjoita.”

Paitsi suunnittelustaan Juhani Pallasmaa tunnetaan laajasta kirjallisesta tuotannostaan. Hän on kirjoittanut arkkitehtuurin ja taiteen kysymyksistä 1960-luvulta alkaen ja jatkaa kirjoittamista edelleen. Pallasmaa lähestyy arkkitehtuuria fenomenologisesti, yksilöllisen kokemuksen kautta.

”En kirjoita teoriaa vaan kuvaan, mitä näen, koen ja ajattelen”, hän toteaa. 

Omaan kirjastoonsa Pallasmaa on kerännyt erityisesti kuvataiteisiin ja filosofiaan liittyvää kirjallisuutta.

”Kaikki mielekäs älyllinen ja henkinen toiminta tapahtuu tradition puitteissa”, hän sanoo.

”Sijoitan ajatukseni perinteen jatkumoon ja toivon, että joku taas jatkaa niitä saman tradition osana. Sitaattien käytöllä haluan tuoda esiin aikaulottuvuuden ja perinteen kirjoitusteni perustana. En ole historian tutkija, mutta ravitsen ajatteluani historialla.”

”Omalle kirjastolleni mietin aikanaan omia tarkoituksiani palvelevan luokittelun. Kirjastoni on minulle eräänlainen metsä, jonka kasvit ja oliot tunnen ja muistan melko hyvin”, hän kertoo.

Juhani Pallasmaan kirjastossa on mahdollista vierailla arkisin sopimuksen mukaan. Käynnistä sovitaan etukäteen Arkkitehtuurimuseon kanssa.

Juhani Pallasmaa. Kuva: Salla Bedard