Naisarkkitehti kiinnostaa: Elna Kiljander

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista. Elna Kiljander (1889–1970) tunnetaan eritoten asuntojen, keittiöiden, sisustusten ja huonekalujen suunnittelijana. Hänet muistetaan myös Oy Koti – Hemmet Ab:n perustajana.

Elna Julia Sofia Kiljander syntyi Sortavalassa. Kiljanderin isä kuoli tytön ollessa vielä lapsi, ja äiti päätti muuttaa viisilapsisen perheen Helsingin Punavuoreen. Vuonna 1900 Kiljander aloitti opinnot Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 1908.  Jo samana syksynä hän kirjautui Polyteknilliseen opistoon opiskellakseen arkkitehtuuria. Valmistuttuaan 1915 diplomiarkkitehdiksi Kiljander työskenteli jonkin aikaa opettajana, ja vuonna 1918 hän solmi avioliiton kuvanveistäjä Gunnar Finnen kanssa. Liitto päätyi kuitenkin kahdeksan vuoden jälkeen eroon vuonna 1926.

Elna Kiljander (1889–1970) kuvattuna 1930-luvulla. Kuva: Heinrich Iffland / MFA.

Kiljander oli kiinnostunut asuntosuunnittelusta ja suunnittelun rationalisoinnista, joihin hän oli perehtynyt jo opinnoissaan ja sittemmin matkoilla ulkomaille. Suomen itsenäistymisen jälkeen työväestön asuntopula oli polttava yhteiskunnallinen ongelma. Kiljander perehtyikin funktionalismin tarjoamiin ratkaisuvaihtoehtoihin ja alkoi suunnitella hygieenisempiä, toimivampia ja käytännöllisempiä sisustuksia. Vähitellen hän profiloitui erityisesti keittiöiden suunnittelijaksi. Hän suunnitteli urallaan sisustuksia niin pieniin työläisasuntoihin kuin herraskaisempiin huviloihin ja luksusasuntoihin. 1920-luvun lopulla Kiljander sai tehtäväkseen suunnitella keittiöosaston kalusteineen Eduskuntataloon, jonka pääarkkitehtina toimi J.S. Sirén. Modernista suurkeittiöstä muodostui yksi hänen uransa tunnetuimmista töistä.

Hallin sisustus johtaja Kalle Kuusiselle, luultavasti 1920-luku. Vaikka Elna Kiljander keskittyikin työurallaan vahvasti mm. työväestön asuinolojen parantamiseen, hän suunnitteli sisustuksia myös herrasväelle. Kuva: MFA.

Kiljander tuli tunnetuksi myös liikenaisena. Vuonna 1934 hän perusti sisustusmyymälä Oy Koti – Hemmet Ab:n yhdessä tekstiilitaiteilija Marianne Strengellin kanssa. Kiljanderin kyky verkostoitua ja laajat kontaktit mm. aikakauslehdistössä olivat korvaamaton tekijä yrityksen menestyksen taustalla. Myymälä aloitti toimintansa Unioninkadulla, ja sitä on pidetty eräänlaisena Artekin edeltäjänä, sillä sen valikoimaan kuului juuri esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemia tuoleja. Myymälää markkinoitiin paitsi uudenaikaisena ja omaleimaisena, myös edullisena ostospaikkana sarjavalmisteisine huonekaluineen. Koti – Hemmetin vaikutus sisustustaiteen kehittymiseen 1930-luvulla olikin ilmeinen.

Viktor Schaumanin arkihuoneen sisustus, Pietarsaari, 1926. Kaunis sisustuspiirustus esittää yksinkertaista, väreiltään harmonista suunnitelmaa, jonka harkitut yksityiskohdat ovat ajalleen tyypillisiä. Kuva: MFA.

Vuonna 1936 perustetusta Artekista muodostui Oy Koti – Hemmet Ab:lle nopeasti kova kilpailija. Kiljander työskenteli ahkerasti yrityksensä eteen ja teki töitä myös sen ulkopuolella. Hän suunnitteli esimerkiksi Vallilaan Helsingin Ensi Koti -yhdistykselle funktionalistisen toimitalon, joka valmistui 1942, ja ehtipä hän työskennellä jonkin aikaa myös Ruotsissa. Koti – Hemmet toimi vielä pitkään Artekin avaamisen jälkeen mutta hävisi lopulta kahden samanhenkisen myymälän välisen tiukan kilpailun. Yritys haettiin konkurssiin 1949, minkä jälkeen Kiljander toimi vielä yksityisenä sisustusarkkitehtina kotinsa yhteydessä pitämässään toimistossa. Käytännössä hän oli 1950-luvun alusta lähtien kuitenkin työtön.

Maalaiskodin olohuoneen tyyppikalusto, 1927. Kiljander suunnitteli rustiikit huonekalut Jämsän Puunjalostustehtaalle, ja kuvassa ne ovat esillä Helsingin huonekalumessuilla. Kuva: Eric Sundström / MFA.

Yritystoiminnan ja aktiivisen suunnittelutyön ohella Kiljander mukana myös monissa yhdistyksissä. Naisarkkitehtien Architecta-yhdistykseen hän kuului sen perustamisesta eli vuodesta 1942 lähtien. Kiljanderin osuus Architectan toiminnassa näkyi mm. siinä, että yhdistyksen ensimmäinen retkikohde oli juuri hänen suunnittelemansa Helsingin Ensi-Koti.

Elna Kiljanderin piirustuskokoelma lahjoitettiin Arkkitehtuurimuseolle vuonna 1998. Kokoelma käsittää mm. Oy Koti – Hemmet Ab:n huonekalupiirustuksia ja lukuisia muita huonekalusuunnitelmia.

Lastenhuone, 1930-luku. Sisustus on kovin yksinkertainen, mutta kaikki huonekalut on tarkasti mietitty lasten mittakaavaan sopiviksi. Kuva: MFA.

Oy Koti – Hemmet Ab:n perustajat Elna Kiljander (oik.) ja Marianne Strengell kuvattuina Kiljanderin kotona 1930-luvulla. Kuva: Heinrich iffland / MFA.

Oy Koti – Hemmet Ab:n uusi myymälä Aleksanterinkadulla, 1938. Kuva: Aarne Pietinen / MFA.

Oy Koti – Hemmet Ab:n uusi myymälä Aleksanterinkadulla, 1938. Myymälän yläkerrassa Kiljanderin huonekalut pääsivät oikeuksiinsa, mutta esillä oli runsaasti myös taidetta. Kuva: Aarne Pietinen / MFA.

Elna Kiljanderin oma koti Runeberginkadulla, 1930-luku. Kiljander sisusti myös oman asuntonsa itse suunnittelemillaan ja Oy Koti – Hemmet Ab:lle valmistetuilla huonekaluilla. Ryijyt ja muut seinävaatteet säilyttivät Suomessa suosionsa myös muun sisustuksen muuttuessa yksinkertaisemmaksi ja modernimmaksi. Kuva: Kolmio Oy / MFA.

Porin ensikodin julkisivupiirustus, 1951. Vaikka Kiljanderin työtehtävät vähenivät merkittävästi 1950-luvulle tultaessa, Ensi Kotien Liitto työllisti häntä edelleen. Sosialidemokraattisten naisten ja erityisesti Miina Sillanpään alulle saattamat ensikodit huolehtivat yksinäisistä aviottomista äideistä ja näiden lapsista. 1940-luvun aikana toiminta laajeni valtakunnalliseksi. Kuva: MFA.

Naisarkkitehti kiinnostaa

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.