Arkkitehtuurimuseo > Uutiskirjeet > Naisarkkitehti kiinnostaa > Naisarkkitehti kiinnostaa: Eva Kuhlefelt-Ekelund 

Naisarkkitehti kiinnostaa: Eva Kuhlefelt-Ekelund 

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.  Maaliskuun naisarkkitehtimme on Eva Kuhlefelt-Ekelund (1892–1984), joka teki merkittävän uran erityisesti tyyppitalojen suunnittelun ja asumisratkaisujen kehittämisen parissa.

Eva Kuhlefelt kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta kuusi vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän opiskeli vielä valtion stipendin turvin Tukholmassa 1919–21 ja teki arkkitehdeille tyypilliseen tapaan opintomatkoja ulkomaille. Valmistumisensa jälkeen Kuhlefelt työskenteli arkkitehtitoimistoissa Tukholmassa ja Helsingissä. Vuonna 1920 hän avioitui arkkitehtikollega Hilding Ekelundin kanssa, ja 1927 he perustivat yhteisen toimiston Helsinkiin. 

Eva Kuhlefelt-Ekelund, 5.9.1892 Loviisa – 7.8.1984 Helsinki. Muotokuva 1910-luvulta.

Eva Kuhlefelt teki opiskellessaan ja uransa alkuaikoina opintomatkoja Skandinaviaan sekä Italiaan ja Ranskaan. Tähän matkaluonnokseen on ikuistettu taloja Rooman Santa Maria della Pace -kirkon lähistöllä maaliskuussa 1922.

 

Kuhlefelt-Ekelund suunnitteli 1920-luvun lopulla itselleen ja puolisolleen pienen kesämajan Espoon Suvisaariston Malmkopplanille. Rakennus siirrettiin 1938 Porkkalaan, jossa se tuhoutui alueen ollessa vuokrattuna Neuvostoliitolle sodan jälkeen.

Kuhlefelt teki 1920-luvulla myös tutkimusmatkoja yhdessä arkkitehtitovereidensa kanssa. Elsa Arokallion ja Elin Nissilän kanssa hän mittasi ja piirsi vanhoja hautamuistomerkkejä ja kartanoiden puutarhoja eri puolilla Suomea. Ruotsissa Kuhlefelt ja Elsi Borg dokumentoivat kartanoiden ja linnojen puutarhoja, ja retkien piirustukset julkaistiin jopa kirjana vuonna 1930 nimellä ”Svenska Trädgårdskonsten”.

Yksittäisistä rakennuksista Kuhlefelt-Ekelundin ehdoton päätyö on Privata svenska flickskolan Apollonkadulla Helsingissä. Nykyään Minervaskolanina tunnetun koulun suunnittelutehtävä tuli kutsukilpailuvoiton kautta, ja rakennus valmistui 1929. Arkkitehdin muita tärkeimpiä töitä ovat mm. Loviisan sankarihauta-alue, Loviisan ja Helsingin Käpylän vanhainkodit, Mariebergin kartano Lapinjärvellä ja lastentarha Tammisaaressa. Lisäksi Kuhlefelt-Ekelund suunnitteli useita huviloita ja yksityistaloja.

Kuhlefelt-Ekelundin ehdotus Privata svenska flickskolanin kutsukilpailuun 1928 edustaa ajalle tyypillistä hillityn klassistista muotokieltä. Rakennus on hahmoltaan jyhkeän monumentaalinen, mitä pystysuorat ikkunat ja julkisivun sisennykset korostavat.

Vuonna 1929 valmistunut Helsingin Apollonkadulla sijaitseva koulu kuvattuna melko pian valmistumisensa jälkeen. Kilpailuehdotuksen jykevyys on hieman liudentunut, mutta tyylikäs rakennus seisoo silti ylpeästi omalla paikallaan.

Merkittävin osa Kuhlefelt-Ekelundin elämäntyöstä ajoittuu vuosiin 1936–66, jolloin hän toimi Bostadsföreningen för Svenska Finlandin eli BFF:n arkkitehtina. Hän teki uraauurtavaa työtä pientalojen tyyppipiirustusten suunnittelussa. Esimerkiksi ensimmäiset keittiösisustusten tyyppipiirustukset Kuhlefelt-Ekelund laati jo 1932 yhdessä Elsi Borgin kanssa.

Kuhlefelt-Ekelund jatkoi suunnittelutyötään aina 1960-luvun lopulle saakka. Hän kuoli 91-vuotiaana elokuussa 1984, vain joitakin kuukausia puolisonsa Hilding Ekelundin jälkeen. Kuhlefelt-Ekelundin perintö elää Arkkitehtuurimuseossa, joka sai laajahkon, kymmeniä suunnittelukohteita ja runsaasti BFF:n aineistoa käsittävän kokoelman lahjoituksena arkkitehdilta itseltään vuonna 1983.

Flickskolanin sisätiloissa on arvokkaita materiaaleja ja kauniita yksityiskohtia, joiden suunnitteluun Kuhlefelt-Ekelund paneutui huolella. Portaikosta avautuu komeita näkymiä kerrosten pitkiin käytäviin. Kuva: Foto Roos.

1920-luvun klassismi ja jopa art deco -vivahteet näkyvät hienosti koulun sisätilojen väreissä ja yksityiskohdissa. Esimerkkikuvassamme solakka pylväs ja sen jännittävä yläosa eli kapiteeli. Kuva: Kaisa Karhu.

Kuhlefelt-Ekelund suunnitteli Bostadsföreningen för Svenska Finlandille suuren määrän erilaisia tyyppitalomalleja, joiden valmiit piirustukset olivat helposti halukkaiden rakentajien saatavilla. BFF:n talojen suunnittelu oli ajankohtaan nähden laadukasta ja huolellista, ja myös esittely ja neuvonta oli hyvin järjestettyä. Kuvan omakotitalomalli on vuodelta 1945.

Bostadsföreningen för Svenska Finland järjesti vuosittain asuntonäyttelyitä, joita varten valmistettiin myös kauniita esittelypiirustuksia. Puutarhat ja niiden suunnittelu olivat lähellä Kuhlefelt-Ekelundin sydäntä, ja näyttelyissä olikin esillä hänen tekemiään mainioita pihaluonnoksia. Piirustus 1940- tai 50-luvulta.

Tyyppitalojen ohella Kuhlefelt-Ekelund suunnitteli BFF:lle myös sisustuksia ja huonekaluja. Jälleenrakennuskaudelta peräisin olevassa piirustuksessa on kaksi yksinkertaista tuolimallia ja kodikas pieni ruokailuryhmä.

Kuhlefelt-Ekelund otti BFF:n arkkitehtina hyvin huomioon lapset ja heidän tarpeensa. Näyttelyä varten laaditussa piirustuksessa kehotetaan järjestämään myös lapsille omaa tilaa, ja siinä esitellään heille suunniteltuja huonekaluja. Piirustus jälleenrakennuskaudelta.

Teksti: Joona Rantasalo
Kuvat: Arkkitehtuurimuseon arkisto

Naisarkkitehti kiinnostaa

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.