Naisarkkitehti kiinnostaa: Märta Blomstedt

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista. Märta  Blomstedt kuului niiden nuorten arkkitehtien joukkoon, jotka voimallisesti vaikuttivat Suomessa funktionalismin läpimurtoon 1920-luvun lopulta alkaen.

Märta  Blomstedt (8.6.1899 Turku – 16.2.1982 Helsinki) valmistui arkkitehdiksi vuonna 1922. Hän avioitui opiskelutoverinsa P. E. Blomstedtin kanssa, ja puolisot perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston Pauli Blomstedtin nimissä. Yhdessä he suunnittelivat useita ikonisia funktionalistisia rakennuksia, kuten Kotkan Suomalaisen säästöpankin (1935), Lapin sodassa tuhoutuneen Hotelli Pohjanhovin (1936) sekä Kannonkosken kirkon (1938). P. E. Blomstedt kuoli hyvin nuorena, jo vuonna 1935, ja Märta Blomstedtin vastuulle jäivät tuolloin keskeneräiset Hotelli Pohjanhovin ja Kannonkosken kirkon työmaat. 

Puolisonsa kuoleman jälkeen Märtä Blomstedt jatkoi toimistoa arkkitehti Matti Lampénin kanssa. Tähän aikaan sijoittuu Hotelli Aulangon (1939) suunnittelu, jota voidaan pitää Blomstedtin päätyönä. Laajan luonnonpuiston kupeeseen ja kauniin Vanajaveden rannalle sijoitettu Hotelli Aulanko oli valmistumisaikanaan ehdoton merkkirakennus, jossa perinteisemmän turistitoiminnan lisäksi järjestettiin kongresseja ja filmattiin elokuvia. Sisätilojen ylellistä tunnelmaa loivat ensiluokkaiset sisustusmateriaalit, kuten kiillotetut kumimatot, kirkkaat öljymaalipinnat, lukuisat kotimaiset puulajit ja luonnonkivi. Kiinnostava yksityiskohta on Hotelli Aulangon alkuperäiseen sisustukseen suunniteltu muhkea nojatuoli, josta on nykyään tullut haluttu keräilyesine, ja antiikkikaupoissa siitä pyydetään sievoisia summia. Tuolia on epäilty Märta Blomstedtin suunnittelemaksi, mutta tietoa ei ole pystytty varmistamaan. 

Hotellitoiminta Aulangolla jatkuu edelleen, mutta hotellirakennukseen on vuosikymmenten saatossa tehty lukuisia muutoksia.

Blomstedtin myöhemmällä uralla kaivosyhtiö Outokumpu oli tärkeä työllistäjä. Blomstedt-Lampén toimisto suunnitteli yhtiölle esimerkiksi vuonna 1958 valmistuneen pääkonttorin, eli Kuparitalon, Helsinkiin, samoin kuin Outokummun kaupungintalon (1956) ja kaivosalueiden teollisuus- ja asuinrakennuksia. Muita toimiston keskeisiä töitä olivat mm. Kivennavan sotakirkko (1943), Hämeenlinnan postitalo (1952), Kuvalehtitalo Helsingin Hietarannassa (1957) ja Oulun kansainvälinen koulu (1961). 

Märta Blomstedt oli myös yksi vuonna 1942 perustetun Suomen naisarkkitehtien yhdistyksen Architectan perustajajäsenistä, ja toimi yhdistyksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. 

Märta von Willebrand, myöhemmin Blomstedt, opiskeluaikanaan vuonna 1918. Kuva MFA.

Märta Blomstedt ja Matti Lampén, Hotelli Aulanko, Hämeenlinna 1939. Kuva MFA. Hotelli Aulangon sisääntulojulkisivu pian valmistumisen jälkeen. Rakennus jakautui viisikerroksiseen huonesiipeen ja matalaan sisääntuloaula-, kahvila- ja ravintolaosaan.

Märta Blomstedt ja Matti Lampén, Hotelli Aulanko, Hämeenlinna 1939. Kuva MFA.

Märta Blomstedt ja Matti Lampén, Kivennavan sotakirkko, 1943. Kivennapa on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella ja se kuului Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuihin alueisiin. Kirkon olemusta dominoi jyrkkälappeinen katto ja päätykolmio. Myös risti on huomiota herättävän korkea. Kirkon rakensivat rintamamiehet talkootyönä. Kuva MFA.

Märta Blomstedt ja Matti Lampén, Outokumpu Oy:n pääkonttori Helsingissä, Kuparitalo 1958. Töölönkatu 4. Helsingin Etu-Töölössä sijaitsevan Kuparitalon pelkistetty rasterijulkisivu on tehty kauttaaltaan kuparista. Rakennuksen visuaalinen erityispiirre on Töölönkadun ja Dagmarinkadun puoleinen kulma, joka suoraan edestä katsottuna on lähes hyökkäävän terävä. Kuva MFA.

Naisarkkitehti kiinnostaa

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.