Naisarkkitehti kiinnostaa: Salme Setälä

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista. Salme Setälä tunnetaan sekä asemakaava-arkkitehtina että kirjailijana. Hän teki pitkän uran Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja kirjoitti useita kymmeniä teoksia. 

Salme Setälä (18.1.1894, Helsinki – 6.8.1980, Helsinki) tuli kirjallisesta kodista. Hänen isänsä oli suomen kielen ja kirjallisuuden professori ja poliitikko E. N. Setälä ja äitinsä kirjailija Helmi Krohn. Arkkitehdinopintojensa aikana vuonna 1914 Setälä työskenteli kolme kuukautta tunnetun asemakaava-arkkitehti Raymond Unwinin toimistossa Lontoossa. Valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta 1917 Setälä toimi piirtäjänä eri arkkitehtitoimistoissa, minkä lisäksi hän teki mittauspiirustuksia monista vanhoista rakennuksista useilla paikkakunnilla.  

Setälä oli erityisen kiinnostunut sisustuksista ja taideteollisuudesta, ja hänellä olikin 1920-luvulla muutamia vuosia sisustustoimisto ”A. C.” yhdessä arkkitehti Aili-Salli Ahde-Kjäldmanin kanssa. Setälä toimi aktiivisesti myös naisarkkitehtien Tuumastukki-kerhossa ja oli myöhemmin mukana perustamassa Architectaa 1942. Vuonna 1930 Setälä erosi aviomiehestään Frithiof Cornérista, jonka kanssa oli mennyt naimisiin 1919. Eron myötä Setälä jäi kahden lapsen yksinhuoltajaksi. 

1929 Setälä nimitettiin ylimääräiseksi arkkitehdiksi Yleisten rakennusten ylihallitukseen, ja virkaura jatkui aina vuoteen 1961. Pääasiassa hän hoiti kaavoitustehtäviä ja teki yli kolmekymmentä rakennuskaavaa eri puolille Suomea. Työnsä ohella Setälä suunnitteli yksityisesti asuintaloja, sisustuksia ja viikonloppumajoja. 

Salme Setälä oli myös tuottelias kirjailija. Suuri osa hänen tuotannostaan on kaunokirjallisuutta sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Lisäksi Setälä on kirjoittanut useita kodinsisustus- ja keittiösuunnitteluoppaita mm. ”Miten sisustan asuntoni” (1929) ja ”Keittiön sisustus” (1931). Arkkitehdin toimesta kertovat kirjat ”Polusteekin koulussa” (1970) ja ”Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta” (1973).  

Koska Salme Setälä oli virka-arkkitehti, suurin osa hänen piirustuksistaan on eri laitosten arkistoissa. Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa on runsaasti Setälän opintojen aikaisia töitä sekä jonkin verran yksityisiä sisustus-, huonekalu- ja rakennussuunnitelmia. Häneltä on säilynyt myös valokuva- ja matka-albumeja sekä monenlaista kiinnostavaa kirjallista aineistoa. 

Salme Setälä 18.1.1894-6.8.1980. Setälän opiskeluaikainen selfie. Kuva: Salme Setälä / MFA.

Salme Setälä konekivääriammuntaharjoituksissa elokuussa 1918. Setälä aktivoitui poliittisesti jo opiskeluaikanaan ja oli – Arkkitehtikunnalle melko tyypilliseen tapaan – sisällissodan aikana valkoisten puolella. Kuva: MFA.

Hyvin suunnitellut sisustukset olivat Setälälle läheinen asia, ja hän myös jakoi näkemyksiään aktiivisesti suurelle yleisölle. Esimerkiksi teos ”Keittiön sisustus” (Otava, 1931) antaa hyvin konkreettisia ja aakkosittain järjestettyjä neuvoja toimiviksi ratkaisuiksi keittiötiloissa.

Teos ”Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta” (WSOY, 1973) on mielenkiintoinen ja arvokas kuvaus Setälän viidelle vuosikymmenelle levittäytyvästä virkaurasta arkkitehtina.

Kirjalliselle henkilölle kirjanomistajan exlibris-merkki on luonnollisesti tärkeä. Merkin on suunnitellut 1930-luvulla Setälän tytär Helmiriitta Honkanen, joka sittemmin teki pitkän uran taidemaalarina, graafikkona ja kuvittajana. Kuva: MFA

Arkkitehtien kokoelmien mukana museo saa usein myös heidän itsensä ottamia valokuvia, jotka eivät välttämättä liity mitenkään arkkitehtuuriin. Salme Setälän ikuistaman upean talvimaiseman kuvausaika on tuntematon. Kuva: Salme Setälä / MFA.

Naisarkkitehti kiinnostaa

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.