Arkkitehtuurimuseo > Uutiskirjeet > Naisarkkitehti kiinnostaa > Naisarkkitehti kiinnostaa: Wivi Lönn

Naisarkkitehti kiinnostaa: Wivi Lönn

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.  Sarjan aloittaa itseoikeutetusti suomalaisen arkkitehtuurin Grande Dame, Wivi Lönn (1872–1966), joka oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimistonsa perustanut nainen.  

Loistava piirtäjä ja matemaattisesti poikkeuksellisen lahjakas Lönn jatkoi oppikoulun jälkeen opintojaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusmestarilinjalla, josta hän kurssinsa parhaana siirtyi arkkitehtiopintoihin Polyteknilliseen opistoon. Naiset opiskelivat vielä tuolloin korkeakouluissa ylimääräisinä oppilaina, ja opinto-oikeuden saadakseen heidän tuli hakea ”vapautusta sukupuolestaan”. 

#naisarkkitehtikiinnostaa-sarjan aloittaa itseoikeutetusti suomalaisen arkkitehtuurin Grande Dame Wivi Lönn, joka oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimistonsa perustanut nainen. Kuva: Arkkitehtuurimuseo.

Wivi Lönnin suunnittelema Tampereen Suomalainen Tyttökoulu (1902) tunnetaan nykyisin nimellä Pyynikin koulu. Lönnin ensimmäinen toimeksianto määritteli osaltaan uran tulevaa suuntaa suomalaisen koulurakentamisen uudistajana. Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo

 

Wivi Lönnin suunnittelema Asunto Osakeyhtiö Kotila (1911) Lahdessa. Wivi Lönn ei uransa aikana suunnitellut montaakaan asuinkerrostaloa. Poikkeuksen tekevät Lahteen suunnitellut asuintalot, As. Oy Kotila Vapaudenkadulla ja As. Oy Rautatienkatu 9, joka on myöhemmin purettu.  Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Wivi Lönn valmistui arkkitehdiksi vuonna 1896, järjestyksessä viidentenä naisena Suomessa. Lönnille oman toimiston perustaminen tuli ajankohtaiseksi heti valmistumisen jälkeen, kun hän sai tehtäväkseen suunnitella uuden rakennuksen omalle entiselle opinahjolleen, Tampereen Suomalaiselle Tyttökoululle. Tätä toimeksiantoa varten Lönn matkusti Eurooppaan tutkiakseen koulurakentamisen uusimpia innovaatioita ja näistä huomioistaan hän myöhemmin ammensi uudistaessaan suomalaista koulurakentamista. Tampereen Suomalainen Tyttökoulu valmistui vuonna 1902.

Lönn sai pian muitakin toimeksiantoja koulurakennusten suunnittelusta. Hänelle myös tarjottiin paikkaa Yleisten rakennusten ylihallituksen kouluarkkitehtina, mutta hän kieltäytyi virka-arkkitehdin urasta keskittyäkseen omiin toimeksiantoihinsa. Turvatusta toimeentulosta kieltäytyminen kertoo Lönnin näkemyksellisyydestä ja itseluottamuksesta.

Wivi Lönn: Kuokkalan kartano 1904, Jyväskylä. Lönnin uran varhaisiin töihin kuuluu Jyväskylän seudun suurimpiin maatiloihin kuuluneen Kuokkalan tilan päärakennuksen suunnittelu. Tyylillisesti rakennuksella on yhtäläisyyksiä samaan aikaan Lönnin piirustuspöydällä olleeseen Tampereen talouskouluun. Kuokkalan kartanon sisääntulojulkisivua hallitsee kaksikerroksinen loggia-tyyppinen parveke. Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo

Wivi Lönn: Tampereen paloasema 1908. Tampereen paloaseman toimeksianto tuli Lönnille jälleen kilpailun kautta. Menestyksettä jääneet kanssakilpailijat protestoivat Lönnin voittoa voimakkaasti, paikallislehdistöä myöten. Valitukset eivät tuottaneet tulosta ja Lönnin suunnitelma toteutettiin. Vielä tänäkin päivänä Tampereen katukuvassa vaikuttavan ikonisen rakennuksen tunnistettavin elementti on jyhkeä letkujenkuivaustorni. Kuva: Valokuva Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Wivi Lönnin Arkkitehtuurimuseolle lahjoittama piirustuskokoelma sisältää noin sata suunnitelmaa. Etenkin uran alkupuolella monet merkittävät toimeksiannot, kuten Tampereen paloasema ja Tampereen kauppaoppilaitos, olivat arkkitehtuurikilpailuvoittojen seurausta. Lönn voitti kaikki kutsukilpailut, joihin hän osallistui yksin, ja voitti myös Uuden ylioppilastalon ja Estonia-teatterin kilpailut yhdessä kollegansa ja ystävänsä Armas Lindgrenin kanssa.

Lönnin aktiivinen ammattiura kesti 1900-luvun alusta 1930-luvun taitteeseen. Vaikka Lönn suunnitteli rakennuksia kaikkialle Suomeen, Tampere ja Jyväskylä ovat ne kaupungit, joissa Lönnin kädenjälki voimakkaimmin näkyy. Lönn asui ja työskenteli Tampereella 1898–1911 ja Jyväskylässä 1911 – 1918. Jyväskylästä hän muutti Helsinkiin ja asui siellä kuolemaansa, vuoteen 1966 saakka.

Wivi Lönn: Tampereen talouskoulu 1905. Tampereen talouskoulun koristelu heijasteli rakennuksen käyttötarkoitusta. Sisätiloissa hilpeää tunnelmaa luovat pilasterien päädyissä esiintyvät kasvi- ja eläinaiheet. Lönn löysi useissa muissakin rakennuksissaan koristeaiheet rakennuksen toiminnoista.  Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Keltainen rakennus syksyisessä maisemassa. Kuvan etualalla on hirveä nurmikko. Rakennuksen vieressä ja takana on erilaisia puita. Rakennuksen edustalla on kasvihuone.

Wivi Lönn: Oma talo 1911, Jyväskylä. Wivi Lönn suunnitteli itselleen vain yhden talon. Rakennuksen ehdoton erikoisuus on aivan taloon kiinni sijoitettu kasvihuone. Siitä, sekä erimuotoisista erkkereistä muodostuu omalaatuinen ja hyvin viehättävä kokonaisuus. Kasvihuoneen keskeisyys ja taloon liittyvä suuri puutarha kertovat, miten tärkeä elementti elävät kasvit ja kukat olivat Lönnille. Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Keltainen rakennus syksyisessä maisemassa. Kuvan etualalla on hirveä nurmikko. Rakennuksen vieressä ja takana on erilaisia puita. Rakennuksen edustalla on kasvihuone.
Kivirakennuksen ylimmän kerroksen ikkunat ja tiilikatto.

Wivi Lönn: Turun ruotsalainen yhteiskoulu 1910.  Wivi Lönnin koristeaiheet olivat usein hyvin hillittyjä ja hienovaraisia, mutta ehkä juuri siksi ne usein toimivat niin tehokkaasti rakennuksen ilmettä kohottavina elementteinä. Kuva Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Armas Lindgren ja Wivi Lönn: Osakuntatalo, nykyään Uusi ylioppilastalo 1910, Helsinki. Kuvanveistäjä Johannes Haapasalo toteutti Uuden ylioppilastalon pääsisäänkäynnin yläpuolelle ihmishahmoiset veistokset, jotka esittävät neljää persoonallisuustyyppiä. Hahmoja ei ole aivan helppo erottaa toisistaan, mutta vasemmalta oikealle ne ovat luultavasti: flegmaatikko, koleerikko, sangviinikko ja melankolikko. Kuva Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Aili-Salli Ahde ja Wivi Lönn: NNKY:n toimitalo, nykyään Hotelli Helka 1928, Helsinki. Aktiivisen arkkitehdinuransa lopettamisen jälkeen Lönn muutti asumaan Helsingin Kamppiin suunnittelemaansa rakennukseen ja asui siinä yhteensä 38 vuotta. Lönnin ja hänen kumppaninsa Hanna Parviaisen kulmahuoneisto oli kolmannessa kerroksessa. Kuvassa vasemmalta lukien neljä ensimmäistä ikkunaa kuuluivat Lönnin ja Parviaisen asuntoon. Kuva: Aukusti Heinonen / Arkkitehtuurimuseo.

Teksti: Anna Autio
Kuvat: rajauksia Aukusti Heinosen alkuperäisistä kohdekuvista

Naisarkkitehti kiinnostaa

#NaisarkkitehtiKiinnostaa -sarja nostaa esiin kymmenen naisarkkitehtia museon kokoelmista kertoen heidän arkkitehtuurinsa ominaispiirteistä ja uransa keskeisistä onnistumisista.