Arkkitehtuurimuseo
Tykkää Facebookissa » Seuraa Twitterissä »Liity sähköpostilistalle »
MUSEON RAKENNUS
Arkkitehtuurimuseon toimitalo rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Ajatus tieteellisten seurojen omasta rakennuksesta virisi jo 1890-luvun alussa, tontti varattiin vuonna 1896, ja piirustukset laati Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti Magnus Schjerfbeck. Suunniteltu uusrenessanssirakennus ei toteutunut koko komeudessaan, vaan siitä rakennettiin ainoastaan keskiosa, jossa sijaitsivat kirjasto, kokoontumistila lehtereineen, työskentelytiloja sekä monumentaalinen portaikko, joka täyttää kolmanneksen koko rakennuksesta.
Rakennuksen täydentämisajatuksesta ei kuitenkaan luovuttu. Vuonna 1907 esitettiin tieteellisten seurojen kirjaston laajentamista pihan puolelle rakennettavalla puolipyöreällä lisärakennuksella. Vuonna 1922 Schjerfbeck teki uuden ehdotuksen rakennuksen laajentamiseksi. Tällä kertaa hän mukaili alkuperäistä siipirakennusideaansa. Kumpikaan ehdotus ei johtanut toteutukseen.
Tieteelliset seurat muuttivat vuonna 1931 Säätytaloon, ja vanhalle rakennukselle kaavailtiin uutta käyttöä. Talo annettiin yliopiston voimistelulaitoksen käyttöön. Entinen juhlasali täyttyi voimistelutelineistä, ja ullakolle rakennettiin suihkut.
Liikuntatieteen opetuksen siirryttyä Jyväskylään rakennus vapautui. Suomen rakennustaiteen museo (nyk. Arkkitehtuurimuseo) muutti kunnostettuun ja restauroituun taloon vuonna 1981 Puistokadulta vanhasta puutalosta.
Viimeisin laajennusyritys oli vaihtuvien näyttelyiden halli, jonka piti yhdistää samassa korttelissa sijaitsevat Taideteollisuusmuseo (nyk. Designmuseo) ja Rakennustaiteen museo (nyk. Arkkitehtuurimuseo), ja josta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 1987. Voittaneessa ehdotuksessa näyttelyhalli oli sijoitettu maan alle. Suunnitelma ei toteutunut. Satavuotias talo odottaa edelleen lopullista valmistumistaan.
Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo tarvitsevat yhä kipeämmin lisätiloja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun ajanmukaiseen esittelyyn. Museoiden yhteisen Välipala-hankkeen keskeisenä ajatuksena on suuntautua ulos museoista kaupunkitilaan. Samalla museot vahvistavat yhteistyötä mm. alan ja lähialueiden toimijoiden kanssa, sekä luovat tietoisuutta lisärakennuksen tarpeesta.
Arkkitehtuurimuseon toiminnat sijoittuvat kolmeen kerrokseen. Pohjakerroksessa ovat lipunmyynti, kirjakauppa sekä kirjasto, toisessa kerroksessa vaihtuvien näyttelyiden tilat ja kolmannessa kerroksessa pysyvä Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1970 -näyttely, arkisto sekä hallinnon tilat.
Magnus Schjerfbeck (1860-1933)
Lue arkkitehtiesittely >>
Arkkitehtuurimuseon toimitalo rakennettiin tieteellisille seuroille vuonna 1899. Ajatus tieteellisten seurojen omasta rakennuksesta virisi jo 1890-luvun alussa, tontti varattiin vuonna 1896, ja piirustukset laati Yleisten rakennusten ylihallituksen yliarkkitehti Magnus Schjerfbeck. Suunniteltu uusrenessanssirakennus ei toteutunut koko komeudessaan, vaan siitä rakennettiin ainoastaan keskiosa, jossa sijaitsivat kirjasto, kokoontumistila lehtereineen, työskentelytiloja sekä monumentaalinen portaikko, joka täyttää kolmanneksen koko rakennuksesta.
Rakennuksen täydentämisajatuksesta ei kuitenkaan luovuttu. Vuonna 1907 esitettiin tieteellisten seurojen kirjaston laajentamista pihan puolelle rakennettavalla puolipyöreällä lisärakennuksella. Vuonna 1922 Schjerfbeck teki uuden ehdotuksen rakennuksen laajentamiseksi. Tällä kertaa hän mukaili alkuperäistä siipirakennusideaansa. Kumpikaan ehdotus ei johtanut toteutukseen.
Tieteelliset seurat muuttivat vuonna 1931 Säätytaloon, ja vanhalle rakennukselle kaavailtiin uutta käyttöä. Talo annettiin yliopiston voimistelulaitoksen käyttöön. Entinen juhlasali täyttyi voimistelutelineistä, ja ullakolle rakennettiin suihkut.
Liikuntatieteen opetuksen siirryttyä Jyväskylään rakennus vapautui. Suomen rakennustaiteen museo (nyk. Arkkitehtuurimuseo) muutti kunnostettuun ja restauroituun taloon vuonna 1981 Puistokadulta vanhasta puutalosta.
Viimeisin laajennusyritys oli vaihtuvien näyttelyiden halli, jonka piti yhdistää samassa korttelissa sijaitsevat Taideteollisuusmuseo (nyk. Designmuseo) ja Rakennustaiteen museo (nyk. Arkkitehtuurimuseo), ja josta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 1987. Voittaneessa ehdotuksessa näyttelyhalli oli sijoitettu maan alle. Suunnitelma ei toteutunut. Satavuotias talo odottaa edelleen lopullista valmistumistaan.
Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo tarvitsevat yhä kipeämmin lisätiloja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun ajanmukaiseen esittelyyn. Museoiden yhteisen Välipala-hankkeen keskeisenä ajatuksena on suuntautua ulos museoista kaupunkitilaan. Samalla museot vahvistavat yhteistyötä mm. alan ja lähialueiden toimijoiden kanssa, sekä luovat tietoisuutta lisärakennuksen tarpeesta.
Arkkitehtuurimuseon toiminnat sijoittuvat kolmeen kerrokseen. Pohjakerroksessa ovat lipunmyynti, kirjakauppa sekä kirjasto, toisessa kerroksessa vaihtuvien näyttelyiden tilat ja kolmannessa kerroksessa pysyvä Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900–1970 -näyttely, arkisto sekä hallinnon tilat.
Magnus Schjerfbeck (1860-1933)
Lue arkkitehtiesittely >>
