Bertel Jung

11.06.1872, Pietarsaari - 12.05.1946, Helsinki

Axel Bertel Jung kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1891 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) 1895. Opiskeluaikanaan hän osallistui Muinaistieteellisen toimikunnan retkiin Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä harjoitteli neljän kuukauden ajan helsinkiläisissä arkkitehtitoimistoissa ja Lars Sonckin toimistossa Ahvenanmaalla. Valmistuttuaan arkkitehdiksi Jung opiskeli Berliinin kuninkaallisessa taidekoulussa ornamenttikuvanveistoa sekä kipsi- ja ornamenttipiirustusta. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1942.

Palattuaan Helsinkiin Bertel Jung työskenteli aluksi pari vuotta arkkitehti Karl Hård af Segerstadin kanssa. Heidän yhteisistä suunnitelmistaan tunnetaan parhaiten Kihlmanin talo, Korkeavuorenkatu 9. Vuodesta 1898 aina vuoteen 1913 Jungilla oli yhteinen toimisto Oscar Bomanssonin kanssa. Alussa toimiston omisti kolmantena Waldemar Andersin, joka muutti jo vuonna 1903 Yhdysvaltoihin. Toimisto Andersin, Jung & Bomanssonin ensimmäisiä töitä oli Tampereen keskustaan 1898 suunniteltu liike- ja asuintalo Commerce. Helsinkiin he suunnittelivat joitakin asuintaloja sekä useita koulurakennuksia eri puolille maata, esim. Pietarsaaren reaalikoulun.

Varsinaisen päivätyönsä Bertel Jung teki asemakaavoituksen alalla. Hän oli myös poikkeuksellisen ahkera kirjoittaja. Jung oli Arkkitehti-lehden ensimmäinen päätoimittaja vuosina 1903–04 ja vakituinen avustaja toisen kaavoitusarkkitehdin, Birger Brunilan päätoimittajakautena 1912–16. Jung nimitettiin Helsingin ensimmäiseksi asemakaava-arkkitehdiksi 1908. Tätä ennen hän oli osallistunut Töölön asemakaavakilpailuun yhdessä Lars Sonckin ja Valter Thomén kanssa 1898–1900 ja voittanut kolmannen palkinnon.

Samoihin aikoihin Andersin, Jung & Bomanssonin toimisto voitti Kuopion Haapaniemen ja Niiralan kaupunginosien suunnittelukilpailun. Astuttuaan Helsingin asemakaava-arkkitehdin virkaan Jung osallistui moniin kansainvälisiin tapaamisiin. Hänen selostuksensa näistä Arkkitehti-lehdessä osoittavat, että hän opiskeli kaavoitusta saksalaisen kielialueen tärkeimpien teoreetikkojen avulla. Suomessa ei tähän aikaan ollut minkäänlaista asemakaava-arkkitehtuurin koulutusta. Eräs tärkeimpiä tapahtumia oli Berliinin yleinen kaupunkirakennusnäyttely 1910, johon Jung suunnitteli Suomelle oman osaston.

Jungin tärkeimpiä kaavasuunnitelmia ovat yhdessä Einar Sjöströmin ja Eliel Saarisen kanssa 1918 julkaistu Suur-Helsinki-suunnitelma ”Pro Helsingfors” sekä kolme vuotta aikaisemmin Saarisen kanssa tehty Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma. Nämä olivat ainoat uudenaikaiset yleiskaavaehdotukset, jotka Suomessa 1910-luvulla tehtiin. Ne sisälsivät perusteelliset tilastolliset ennusteet kaupungin väkiluvun ja liikenteen kasvusta.

Vuonna 1916 Bertel Jung siirtyi Kulosaaren huvilakaupungin ja Hertonäs Gods Ab:n asemakaava-arkkitehdiksi. 1919–23 hän oli Turun kauttakulkusataman palveluksessa, ja tämän jälkeen hänet nimitettiin Turun kaupungin asemakaava-arkkitehdiksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1925.

Jung oli suunnitellut Turkuun jo vuonna 1921 ”Suur-Turun” asemakaavan, joka monumentaalisuudessaan viittaa amerikkalaiseen kaupunkisuunnitteluun ja ennakoi Varkauden kauppalan suunnitelmaa vuodelta 1927. Vuonna 1925 Jung siirtyi takaisin Helsinkiin ja perusti arkkitehtitoimiston Jung & Jung yhdessä veljensä Valterin kanssa. Toimistossa Bertel vastasi asemakaavasuunnitelmista ja kaupunkitaiteellisista kokonaisuuksista Valterin hoitaessa käytännön rakennussuunnittelun. Toimistolla oli runsaasti toimeksiantoja, ja sen tehtäviin kuului etupäässä liikerakennusten suunnittelu. Yhteisiä töitä olivat Hotelli Torni ja A. Ahlströmin liikepalatsi Helsinkiin (Aalto suunnitteli samaan rakennukseen Savoyn ravintolan sisustuksen), Serlachiuksen konttori Mänttään sekä Rettigin ja Boren toimitalot Turkuun.

Museon kokoelmissa ovat arkkitehtitoimisto Jung & Jungin piirustukset vuosilta 1925-46, sekä joitakin Valter Jungin töitä 1910-luvulta. Bertel Jungin varhaistöitä ei kokoelmissa ole lainkaan, lukuun ottamatta Finströmin kansakoulua vuodelta 1898. Hänen asemakaavasuunnitelmansa löytyvät eri kaupunkien ja kauppaloiden arkistoista. Jungeilla oli kuten Lars Sonckilla kiinteät yhteydet Ahvenanmaalle, ja niinpä yksi Bertel Jungin viimeisimmistä toteutetuista rakennuksista on Maarianhaminan Merenkulkumuseo vuodelta 1940. Suurimman osan piirustuksista on kuitenkin signeerannut Valter Jung. Bertelin täysin itsenäisiksi suuremmiksi töiksi voitaneen laskea vain Kulosaaren kirkko ja Serlachiuksen pääkonttori Mäntässä.