Erkki Huttunen

18.05.1901, Alavus - 17.11.1956, Helsinki

Erkki Juhani Huttunen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1921 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1927. Korkeakouluopintojen ohella hän opiskeli myös piirustusta ja maalausta. Hän toimi monien päivälehtien kuvittajana sekä muotokuvien ja karikatyyrien tekijänä. Huttunen kiinnitettiin valmistumisensa jälkeen 1928 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan rakennusosastolle. Vuodesta 1939 vuoteen 1942 hän toimi osaston päällikkönä. Tämän jälkeen hänet nimitettiin Rakennushallituksen pääjohtajaksi, jossa virassa hän toimi vuoteen 1953. Hänellä oli lisäksi oma toimisto 1931–56.

Huttunen teki opintomatkoja moniin Euroopan maihin, esim. Italiaan, Ranskaan, Kreikkaan ja Englantiin sekä Yhdysvaltoihin.

Erkki Huttunen on suunnitellut huomattavan määrän julkisia ja yksityisiä rakennuksia eri puolille maata. Hän osallistui ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin ja sai kilpailuehdotusten pohjalta toteutettavakseen mm. Kotkan kaupungintalon ja Nakkilan kirkon. Hänen parhaiten tunnettuja töitään ovat useat SOK:n funktionalistiset konttori-, teollisuus- ja varastorakennukset, mm. Rauman, Kotkan, Joensuun, Oulun ja Vaasan konttorirakennukset sekä Oulun, Nokian ja Viipurin myllyt. Muita suuria töitä ovat Alkon Rajamäen tehtaat sekä Lauritsalan kaupungintalo ja apteekki. Vuonna 1937 Huttunen sai Pariisin maailmannäyttelyn arkkitehtuurin kultamitalin.

Museon kokoelmissa on Erkki Huttusen koulutyö, jonka aiheena on kreikkalaisen temppelin päätykoriste. Se löytyi sattumoisin Huttusen opettajan Carolus Lindbergin jäämistöstä, ja sen kääntöpuolelle oli myöhemmin piirretty yksityiskohta Perniön kansakoulusta. Tämä väritetty piirustus edustaa kokonaan toista tyylimaailmaa mistä Erkki Huttunen myöhemmin tunnetaan: mustalla tussilla tehdyistä vauhdikkaista funkispiirustuksista.

Huttunen uudisti teollisuusrakennusten muotokieltä ja käsitteli rakennuksia ensisijaisesti arkkitehtuurina. Funkisarkkitehtuurin tutkijalle Huttusen kokoelma on aarre. Paitsi että se edustaa lyömättömästi ajan grafiikkaa, lähes kaikki mahdolliset rakennustyypit ovat edustettuina. Esimerkkeinä voidaan mainita Sortavalan hotelli Seurahuone, Varkauden Kansallis-Osake-Pankki, Rauman suojeluskuntatalo, Heteka Oy, Suomi-Filmin studio, Enson perunapolttimo ja Sievin apteekki. Huttusen päätyö Helsingissä on Sokoksen tavaratalo ja hotelli. Sen oli määrä valmistua vuoden 1940 olympiakisoihin, jotka peruutettiin. Sokos valmistui lopullisesti vuonna 1952. Yleisotteeltaan se on funktionalistinen, mutta yksityiskohtiin on tullut koko joukko 1940-luvun jälleenrakennusromantiikan koristeellisia piirteitä. Sileä, musta julkisivumateriaali ja ylempien kerrosten tummanharmaa graniitti poikkeavat huomattavasti Huttusen aikaisemmista, valkoisuutta hohtavista teollisuus- ja liikerakennuksista.