Gustaf Nyström

21.01.1856, Helsinki - 30.12.1917, Helsinki

Karl Gustaf Nyström opiskeli Teknillisessä reaalikoulussa 1869-72 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) 1876. Opiskeluaikanaan ja heti valmistumisensa jälkeen hän työskenteli F.A. Sjöströmin toimistossa, jossa hän osallistui mm. Polyteknillisen opiston uudisrakennuksen piirtämiseen. Syyslukukaudeksi 1878-79 hän matkusti teollisuusosaston stipendin turvin opiskelemaan arkkitehtuuria Wieniin von Ferstelin johdolla. Tämän jälkeen hän teki opintomatkan Italiaan.

Palattuaan Suomeen Nyström toimi Polyteknillisen opiston rakennuskonstruktio-opin opettajana 1879-85 ja vuodesta 1885 arkkitehtuurin vanhempana opettajana. Vuonna 1895 hänelle myönnettiin professorin arvonimi. 1903 Nyström nimettiin opiston johtajaksi ja organisaatiouudistuksen jälkeen – kun opisto muutettiin korkeakouluksi – hän toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosaston johtajana 1908-10. Polyteknillisen opiston lisäksi hän opetti samanaikaisesti Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulussa (nyk. Taideteollinen korkeakoulu) ja Helsingin teollisuuskoulussa.

1890-luvun alussa Nyström teki useita matkoja eri puolille Eurooppaa. Hän toimi muinaistieteellisen toimikunnan jäsenenä ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1884 sekä Helsingin kaupungin asemakaavalautakunnan puheenjohtajana. Hän voitti Töölön asemakaavakilpailun 1899 Herman Norrménin kanssa ehdotuksella ”Etude”. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu. Lopulliset piirustukset Nyström laati yhdessä Lars Sonckin kanssa 1902.

Gustaf Nyström oli akateemisen uusrenessanssin viimeinen merkittävä edustaja Suomessa. Hänen päätöitään Helsingissä ovat Valtionarkisto, Säätytalo, Yhdyspankin toimitalo, tulli- ja pakkahuone sekä Eteläsatamassa sijaitseva kauppahalli. Hän toimi myös Helsingin yliopiston arkkitehtina ja piirsi mm. yliopiston kirjaston laajennuksen, kemian laboratorion, fysiikan laitoksen ja kasvitieteellisen puutarhan. Muualle Suomeen tehdyistä töistä mainittakoon Suomen pankin konttorit Viipurissa, Kotkassa, Porissa ja Turussa sekä taidemuseo ja Heidekenin sairaala Turussa.

Nyströmin aloitteesta ryhdyttiin vuosisadan vaihteessa tekemään mittauspiirustuksia historiallisista monumenteista. Ensimmäiseksi mitattiin Turun linna ja kirkko 1902—03. Nyström sisällytti myöhemmin arkkitehdin tutkintoon pakollisena ainakin yhden kohteen mittaukset. Hänen opetustyöllään ja pyrkimyksellään aitojen materiaalien käyttöön oli ratkaiseva merkitys kansallisromanttisen suuntauksen läpimurtoon Suomessa. Nyströmin omista töistä mainittakoon tässä yhteydessä Yhdyspankin toimitalo vuodelta 1888, jossa uusrenessanssijulkisivu tehtiin meillä ensi kerran kokonaan luonnonkivestä.

Gustaf Nyströmin kokoelma saatiin Arkkitehtuurimuseoon (ent. Suomen rakennustaiteen museo) pian museon perustamisen jälkeen. Kokoelma on melko fragmentaarinen. Nyströmin Meilahden huvilasta Tomtebosta saatiin mm. komeat, tukeviin tammikehyksiin kehystetyt perspektiivipiirustukset Säätytalosta, Valtionarkistosta ja Suomen Yhdyspankista. Kahdessa ensin mainitussa on päiväys 1892 ja Valtionarkiston kohdalla ”dec.1892”. Nämä poikkeuksellisen näyttävät piirustukset on siis tehty jälkikäteen rakennusten jo valmistuttua. Ne tehtiin vartavasten joulukuun 1892 lopulla Pietarissa pidettyä arkkitehtikokousta varten. Kokouksen yhteydessä pidettiin näyttely, johon Nyström oli kutsuttu. Hänelle oli samana vuonna myönnetty Pietarin taideakatemian akateemikon arvo.

Nyströmin, samoin kuin usean muunkin tuon ajan arkkitehdin piirustuksista on suurin osa eri viranomaisten arkistoissa.