Arkkitehtuurimuseossa etsitään toivoa puusta – uudet näyttelyt avautuvat yleisölle

Arkkitehtuurimuseon syys- ja talvikauden päänäyttely Toivoa puusta (10.9.2021–10.4.2022) käsittelee puuarkkitehtuuria siihen liittyvän toivon näkökulmasta. Moniääninen ja -näkökulmainen näyttely tuo yhteen kiinnostavan tekijäjoukon käsitellen teemaa muun muassa rakkauskirjeiden, videoteosten ja musiikin muodossa. Näyttelyn aikajänne ulottuu puurakentamisen varhaisista saavutuksista tekoälyn tuottamaan tulevaisuuden arkkitehtuuriin. Ilmastokriisin aikakaudella puulta odotetaan paljon. Yksi rakennusmateriaali ei ratkaise rakentamisen haasteita, mutta se on sytyke keskustelulle suuremmista muutoksista. 

Suomessa on yli 800 Toivolaa – kyliä, tiloja ja taloja, joista useimmat on rakennettu puusta. Olemassa olevan rakennuskannan vaaliminen on rakkaudenosoitus rakennusperintöä kohtaan, mutta myös ilmastoviisautta. Näyttelyssä haetaan menneisyyden aarrearkusta inspiraatiota nykyrakentamiseen ja vastauksia siihen, millaista ja kenen toivoa puuhun on eri aikoina sitoutunut. Näyttelyssä esillä olevat, eri puolilla Suomea kirjoitetut rakkauskirjeet rakennusperinnölle antavat konkreettisen esimerkin siitä, miten ihmiset ja yhteisöt kiinnittyvät vanhaan rakennuskantaan ja sitoutuvat sen vaalimiseen. 

Viimeisen vuosikymmenen aikana puu on alkanut yhä useammin näkyä palkintosijoilla niin arkkitehtuurikilpailussa kuin muissa alan mitalijuhlissa. Metsäisen maamme pääkaupunkiin on noussut useita puupintaisia paraatirakennuksia. Uudenlainen puurakentaminen on levinnyt koko maahan koulujen ja päiväkotien muodossa. Myös puukerrostalorakentamisen toivotaan lisääntyvän, mutta toivon ja todellisuuden välillä on vielä syvä railo. Näyttely kysyy, miksi näin on.   

Ilmastokriisin syventyessä puulle on tarjolla pelastajan rooli, koska puuta käyttämällä rakentamisen hiilijalanjälki pienenee. Yksi materiaali ei kuitenkaan voi ratkaista kaikkia haasteita. Näyttely tuo esiin, että arkkitehdeilla sekä koko rakennusalalla on sanottavaa siihen, millaista tulevaisuutta kohti kuljemme.     

Tulevaisuutta näyttelyssä tunnustellaan monitaiteisesti. Millainen voisi esimerkiksi olla laulu tulevaisuuden arkkitehtuurille?  Millaista puurakentamista arkkitehtiopiskelijat toivovat pääsevänsä toteuttamaan? Entä millaista unta tekoäly näkee huomispäivän puuarkkitehtuurista?   

Suhteemme puuhun on ikivanha. Puuhun vuosisatojen aikana tallentunut paljon erilaista toivoa. Minusta tämä on valtavan inspiroivaa. Kuraattorina minua kiinnostaa, minkälaista tämä toivo on eri aikoina ollut. Kenen toivoa se on? Millaisia pelkoja on toivon takana? Toivoa puusta on runsas ja moniaistinen näyttely. Se kutsuu matkalle, jossa puurakentamisen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät moniäänisesti toisiinsa”, kertoo näyttelyn kuraattori Minna Joenniemi.  

Toivoa puusta -näyttelyn on kuratoinut kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Kokonaisuus toteutetaan ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman tuella. Näyttely on esillä arkkitehtuurimuseossa 10.9.2021–10.4.2022. 

Näyttelyn tekemiseen osallistuivat

Aalto-yliopiston Wood Programin opiskelijat 2020–2021. Mikko Aaltonen. Tytti Arola. Antti Auvinen. Finnish Architects Declare Climate and Biodiversity Emergency -liike, Netta Böök. Gretel Hemgård. Reetta Karhunkorva ja Johanna Lehto-Vahtera, Suomen Metsämuseo Lusto. Riikka Karjalainen, Kehittyvä kerrostalo -hanke. Tommi Kinnunen. Matti Johannes Koivu. Olavi Koponen. Olli-Paavo Koponen. Teemu Kurkela. Pia Kuurma ja Pelastetaan vanhat talo -Facebook-ryhmä. Marko Lamberg, Ihminen, aika, maisema -projekti. Anssi Lassila. Lars-Erik Mattila. Anne Mustarastas ja Saara Salmi. Joar Nango. Petter Nissinen. Tuula Närhinen. Juhani Pallasmaa. Sofie Pelsmakers. Janne Pihlajaniemi ja Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat. Pudasjärven hirsikampuksen 5A ja 5B -luokat. Muistot eivät pala -kuorodraama, Virpi Suutari. Rakennuskulttuuritalo Toivo. Wood for Good -tutkimusryhmä. 

Pieni sali esittelee keskiaikaisten kattoristikoiden maailmaa

Toivoa puusta -näyttelyn rinnalla nähdään pienessä salissa näyttely Kattoristikoiden ratkojat – keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä (10.9.2021–9.1.2022). Lue tiedote tästä linkistä

Lisätiedot  ja lehdistökuvat

Ilona Hildén  
Viestinnän suunnittelija, Arkkitehtuurimuseo  
+358 45 7731 0468  
ilona.hilden@mfa.fi  

Marja Rautaharju,  
Näyttelypalveluiden päällikkö, Arkkitehtuurimuseo  
+358 46 9200 175  
marja.rautaharju@mfa.fi 

Tiedote julkaistu 25.8.2021